
Makuuhuoneesta tehdään ruokailutila:
kattoon mdf-paneeli

Uusi seurantakohteemme on 1930-luvun lopulla rakennettu puurakenteinen, puuverhoiltu talo. Tontin korkeimmalla paikalla sijaitseva talo on tehty hyvin ja oikeaoppisesti, kuten siihen aikaan oli tapana. Sisäpinnat uusitaan nyt lähes kokonaan mutta talon vanhaa henkeä myös kunnioitetaan jättämällä monia yksityiskohtia ennalleen: nehän juuri antavat talolle sen luonteenomaisen tunnelman.
Ensimmäisessä asuinkerroksessa on pieni eteinen, keittiö, olohuone, makuuhuone ja WC. Yläkertaan johtavat portaat eivät ole täysin turvallisessa kunnossa vaan tulevat uusittaviksi. Yläkerrassa on pari makuuhuonetta ja WC, keskelle jää pieni aulatila.

Nina laati jokaisesta huoneesta remonttikansion havainnekuvineen. Se auttaa remonttimiehiä kovasti. Alakerrassa huonejako säästetään entisellään, yläkerran aulaan rakennetaan kodinhoitohuone, jota talossa ei ole aikaisemmin ollut lainkaan.
Ensimmäinen työkohde on ruokailuhuone, jonka kattoon tuli mdf-paneeli. Seinät maalattiin harmaan vaaleanruskeaan taitetulla sävyllä ja yhteen seinään laitettiin tehosteeksi isokuvioinen tapetti. Kaiken uuden vastapainoksi lattia säilytettiin ennallaan. Sitä ei edes hiottu tai lakattu - toki se suojattiin muovilla ennen töihin ryhtymistä.
Katto koolattiin 22x50 mm rimalla jaon ollessa 40 cm. Kun huoneessa käsitellään sekä katto että seinät, oikea työjärjestys on mietittävä tapauskohtaisesti. Jos seinät maalataan ensin, kattoa ei tule vahingossa tahrittua. Silloin kuitenkin uudet seinäpinnat ovat vaarassa kolhiintua katon paneloinnin aikana. Jos taas katto on valmiina kun seiniä aletaan maalata, uuteen paneeliin tulee helposti jälkiä telan käydessä katonrajassa.
Täällä katonrajaan tuli kuitenkin asennettavaksi leveä holkkalista, joka peittää mahdolliset jäljet ja antaa siten eräänlaista rajausvaraa. Siksi tässä kohteessa päädyttiin tekemään ensin katon panelointi - jossain muualla tilanne saattaa olla erilainen.

E.T. Listat Oy:n mdf-paneeli on 120 mm leveää ja pituudeltaan 3640 mm. Ympäripontattuna jatkokohdat voivat tulla koolauspuiden väliinkin, joten materiaalihukka jää vähäiseksi.
Jotta rakenteesta tulee riittävän tukeva, koolausvälin on oltava 400 mm.
Mittaus osoitti katon olevan lautojen pituussuunnassa tasaisen levyinen, mutta etenemän suunnassa katon toinen reuna olikin sitten peräti kuusi senttiä toista pidempi. Heitto otettiin huomioon kaavaamalla ensimmäistä ja viimeistä lautaa.
Ensimmäinen lauta kiinnitettiin viimeistelynaulaimella aivan seinän vierestä, jolloin naulankannat jäävät piiloon listan alle. Naaraspontin alempi huuli on pitkä, joten kiinnitys tapahtuu siitä. Viimeistelynaulainta voi toki käyttää muuallakin - silloin pitää käyttää ainakin kolmea naulaa kutakin koolauspuuta kohden - mutta mdf-lautaan sen naulat uppoavat helposti hiukan liian syvälle. Siksi työkaluksi valittiin hakaspyssy.

Käytetyt hakaset olivat 10 x 16 mm ja niitä ammuttiin vain yksi koolauspuuta kohden.
Etenemää on tarkkailtava työn edistyessä. Ritsilangalla voi räpsäyttää apuviivat sopivin välein mutta tarkka silmäkin käy, kun sillä tähtäilee huolellisesti muutaman laudan välein. Mdf-lauta menee ponttiin hyvin tarkasti, joten sen kanssa on helppo saada aikaan hyvää jälkeä. Loppupäätä lähetessä otetaan sitten avuksi mittanauha: jos heittoa ilmenee, sitä voi vielä tasata jättämällä laudan toista päästä hiukan auki pontista.
Tarvittavat läpivientireiät esimerkiksi kattorasioita varten tehdään kätevimmin rasiaterällä, mutta ellei sellaista satu olemaan käsillä, se onnistuu hyvin myös kuviosahalla.
Materiaalista riippumatta kaikki paneelilaudat on tuotava pakkauksineen hyvissä ajoin työtilaan, jotta ne ehtivät elää lopullisen sijoituspaikkansa mukaisiksi. Jos näin ei tehdä ja kiinnitetään ulkoilmassa turvonneet laudat suoraan kattoon, ne saattavat pahimmassa tapauksessa jopa ponnahtaa kutistuessaan ulos ponteistaan.
Viimeinen lauta kiinnitettiin ensimmäisen tavoin aivan seinän vierestä. Listat puolestaan kiinnitettiin vasta sitten, kun seinät oli maalattu ja tapetoitu.

Joka Kodin Asuntomarkkinat 21.3.2010
|