Vanhan tasakaton korjaus

Tasakattoisia pientaloja rakennettiin paljon 1960-luvun alkupuolelta seuraavan vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Syitä oli monia, suurimpana ehkä se, että arkkitehdit katsoivat tasakattoisen talon sopivan hyvin suomalaiseen maastoon. Oltiin myös sitä mieltä, että tasakattoisen talon pohjaratkaisut oli harjakattoista helpompi toteuttaa ilmansuuntien ja asukkaiden toiveiden mukaisiksi.

Sisäänpäin kaltevien kattojen suurimpia ongelmia ovat aiheuttaneet liian loivat kaadot. Kun kattokaivon kohdalle on laitettu kuparinen laippa, kattokaivon kohta on hyvinkin saattanut muodostua koko katon korkeimmaksi paikaksi. Vesi ei ole kerta kaikkiaan päässyt kaivoon vaan jäänyt seisomaan koko kesäksi kaivon ympärille.

Toinen yleinen virhe ovat olleet liian matalat reunakorotukset - keväällä sulava vesi on tulvinut niiden yli ja vuotanut julkisivuille, joihin on syntynyt pakkasrapautumaa.

Kolmas tavallinen ongelma on rakentamisessa vesikatteen alla käytetty ponttilauta, joka on saattanut olla hyvinkin tuoretta: bitumikermi on liimattu siihen kuumabitumilla ja kun silloisten huopien murtovenymät ovat olleet hyvin pienet, laudoituksen kuivuessa kattoon on syntynyt selviä repeämiä ja vesi on päässyt vuotamaan niiden kautta rakenteisiin.

Tasakatoille on ollut tyypillistä myös huono tuuletus, jonka takia muista syistä aiheutuneet ongelmat ovat vain pahentuneet.

Jos tasakattoisen - tai oikeammin, loivakattoisen - talon vesikatteeseen tulee vaurio, se korjataan yleisimmin muuttamalla kattomuoto harjakatoksi. Se antaa mahdollisuuden lisätilan tekemiseen ullakolle ja myös ilmanvaihdon parantamiseen ja lämmön talteenottojärjestelmän asentamiseen, jos sellaista ei talossa ole aikaisemmin ollut.

Kattomuodon muuttaminen harjakatoksi edellyttää paikkakunnasta riippuen muutos-, toimenpide- tai rakennuslupaa. Jos näinkin suureen remonttiin lähdetään, samassa yhteydessä kannattaa usein harkita myös "elintasosiiven" tai kuistin rakentamista. Muutos ei ole halpa, mutta usein erittäin perusteltu.

Esimerkkikohteemme on 1980 valmistunut rivitalo, jonka katossa on todettu vuotovaurioita. Ilmanvaihto on kuitenkin kunnossa eikä lisätilan tarvetta ole, joten arkkitehtonisista syistä kattomuoto haluttiin pitää entisellään. Korjauksen tavoitteeksi asetettiin kuitenkin se, että katon on vastattava täysin uutta.

Alun perin katon alustana on ollut ponttilauta, jonka päälle on laitettu kolminkertainen, lasikuituvahvisteinen bitumihuopa. Peruskaato on 1:60 - pinta siis laskee sentin 60 cm matkalla. Vanha bitumikermi todettiin niin sileäksi, ettei sitä ollut syytä poistaa vaan uusi kate saatiin asennettua suoraan sen päälle.

"Vanha katto pinta puhdistetaan roskasta, kuivataan ja tasataan epätasaisuudet liekittämällä," kuvailee työn kulkua hankintapäällikkö Ville Ikonen, Icopal Oy. "Sen jälkeen laitetaan ensin pohjakermi, joka kiinnitetään myös mekaanisesti siten, että kiinnikkeet jäävät piiloon seuraavan reunan alle. Saumasta tulee vedenpitävä. Pohjakermin päälle tulee pintakermi, joka puolestaan kiinnitetään kauttaaltaan hitsaamalla.

Kun tasaiset pinnat ovat valmiita, reunoille laitetaan viistekoolinki, joka nostaa reunaa 50 mm ylemmäs.

Sen päälle tulee kermistä nostopala, jonka jälkeen korotus on vedenpitävä. Myös suojapellitys uusitaan samalla. Sadevesikaivoihin tulee saneerauskaivot - vanhan kaivon sisälle asennetaan uusi. Ilmastointikanavien ja muiden läpivientien pellitykset poistetaan, tehdään uudet ylösnostot ja laitetaan sitten uudet suojapellitykset. Ilmanvaihtoputkien ympärille laitetaan kumiset läpivientitiivisteet."

Myös varsinaiset kermit ja huovat ovat kehittyneet huikeasti niiden 27 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet alkuperäisen katon rakentamisesta. "Silloinen tukikuitu on lasikuitua, joka ei veny juuri ollenkaan," Ikonen sanoo. "Pienikin liike saa sellaisen hajoamaan. Nykyään tukikerrokseksi on kehitetty polyesteriä, jolloin huovan venymä on peräti 30 %. Se on kuin kumia: vääntyy ja venyy muttei repeä."

Työlle annetaan Kattoliiton yleinen 10 vuoden vedenpitävyystakuu. "Odotettava elinikä on kuitenkin 50 vuotta," Ikonen huomauttaa.

Perinteisen liekittimen rinnalle on tullut uusia työkaluja. "Alalle on kehitetty tehokkaita kuumailmapuhaltimia, joilla bitumikermi voidaan kiinnittää aivan kuten liekilläkin, " esittelee tuotepäällikkö Mikko Nikander. "Tyypillisiä kohteita näille detaljihitsaimille ovat piippujen ylösnostot ja erilaiset taitekohdat - ylipäätään kaikki sellaiset paikat, joissa puurakenteet ovat näkyvissä."

Huoltotoimenpiteinä vaaditaan katon puhdistus vähintään kahdesti vuodessa. Keväisin ja syksyisin on syytä tarkastaa kaivot, sadevesikourut ja reunapellitykset, halkeamat on kitattava umpeen. Yksi vaihtoehto on tehdä huoltosopimus ammattiliikkeen kanssa; heillähän on paras tieto katon rakenteesta ja toiminnasta. Asukas saa joka käynnin jälkeen raportin katon sen hetkisestä kunnosta ja voi nukkua yönsä rauhassa.

Lisätietoja:
www.icopal.fi

Joka Kodin Asuntomarkkinat 18.4.2008