Tiilitakka ja -seinä tasoitetaan ja
käsitellään kahdella sävyllä

Asukas halusi lisää valoa ja vaaleutta kesämökkiinsä, jonka seinät ovat hirttä ja katto puuta. Nina päätyi ehdottamaan takan kylkien ja sen takana olevan tiiliseinän muuttamista valkoiseksi. Takan yläosa puolestaan muutettaisiin tummanruskeaksi.

Tiilipintaa voi värittää monellakin tavalla, myös maalaamalla. Ennen sitä on kuitenkin syytä päättää, halutaanko tiilikuvion jäävän näkyviin, sillä se on mahdollista myös piilottaa.

Tämä ylitasoittaminen voidaan tehdä kuitulaastilla, jonka päälle levitetään vaikkapa hiertopinnoite. Hiertopinnoitteeksi voi valita raekoon mukaan joko aivan sileän tai karkeamman pinnan, myös värejä on runsaasti.

Nina päätyi ylitasoitukseen, jolla tiilipinnan saumat piilotettiin kokonaan. Hiertopinnoitteen pinnaksi hän valitsi sileän, mikä tarkoitti 1 mm raekokoa. Takan yläosan tummaksi sävytettävä pinta puolestaan sai olla karkeampi, mutta sekin hiukan vanhaa tasaisempi.

Ennen tasoituslaastin levittämistä pinnat puhdistettiin ja kostutettiin. Kostuttaminen on tärkeää kunnon tartunnan aikaan saamiseksi. Tasoituslaastiakin oli kahden väristä – tummempaa takan yläosaan, vaaleaa seinään ja takan niihin pintoihin, jotka tultiin viimeistelemään vaaleiksi.

Tasoituksessa voi pyrkiä selviämään yhdellä hiertokerralla. On kuitenkin syytä varautua kahteen käsittelyyn, sillä lopputuloksen näkee kunnolla vasta laastin kuivuttua. Tiiliseinä on muutenkin paras tasoittaa aina kahteen kertaan ristivetoja käyttäen, jotta sekä pysty- että vaakasaumat saadaan varmasti peittoon.

Kun tasoituslaasti on levitetty, sitä on kostutettava esimerkiksi sumutuspullolla kaksi, jopa kolme kertaa seuraavan vuorokauden aikana. Laasti ei saa kuivua liian nopeasti!

Kun ensimmäinen kerros oli kuivahtanut, tehtiin kevyt välihionta – siitä syntyvä pöly imettiin saman tien pois pölynimurilla - ja levitettiin vielä toinen kerros.

Lopullinen pinta tehtiin hiertopinnoitteella, jonka kohdalla työmenetelmä on sama kuin tasoituslaastia levitettäessä. Laasti vedetään lastalla ”luilleen”, kuten sanotaan, siis hyvin tiiviisti ja voimakkaasti alustaan painaen.

Viimeistely tapahtuu hiertämällä teflonlatalla, jolla saadaan aikaan haluttu kuvio. Perussääntö on se, että yksi ja sama henkilö tekee aina yhden seinän tai pinnan loppuun asti; silloin käden jälki pysyy yhtenäisenä eikä vaihdu häiritsevästi keskellä pintaa.

Kun valkoinen seinäpinta oli kuivunut, sen ja takan tummaksi hierrettävän yläosan saumakohta suojattiin maalarinteipillä, ettei tumma laasti likaisi valmista vaaleaa pintaa.

Työ oli helppo ja nopea suorittaa. Lopputulos tyydytti niin asukkaan, suunnittelijan kuin tekijöidenkin silmää: vaalea seinä ja tumma takan yläosa korostavat kauniisti seinän ja katon patinoituneita pintoja.

Lisätietoja:

Maxit Oy
www.maxit.fi

Joka Kodin Asuntomarkkinat 2.10.2009