Kestäviä kiinnitysratkaisuja erilaisiin seinäpintoihin

Viime syksynä järjestimme If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa katsojille kilpailun siitä, minkä remontin he haluaisivat oppia tekemään. Remontti-Reiskan henkilökohtaisen opastuksen lisäksi voittajalle oli tiedossa1000 euroa remonttirahaa.

Voittajaksi selviytyi Riku Talvisto, jota monen muun katsojan tavoin kiinnostivat kiinnitykset. Millä tavalla seiniin ja kattoihin kiinnitetään erilaisia tavaroita, kuinka rakentamisessa kiinnitetään esimerkiksi puutavaraa tai levyjä toisiinsa?

Niinhän se on - asiaa vähemmän tuntevalla menee helposti pää pyörälle rautakaupan hyllyjen edessä. Erilaisia koukkuja ja tulppia on hylly toisensa jälkeen. Minkä niistä valitsen juuri omaan tarpeeseeni?

Kaikkein ensimmäiseksi katsotaan, millainen on alusta.

1. Kipsilevy (nämä kiinnikkeet soveltuvat myös lastulevylle)

Kaikkein yksinkertaisin kiinnike on yläviistosta levyn läpi lyöty naula. Se kannattaa 2-3 kg kuorman.

Muovinen yleistulppa työnnetään levyyn porattuun reikään ja siihen kierrettävä ruuvi vetää tulpan tiukaksi, kestäväksi mytyksi levyn toiselle puolen. Seuraava vaihtoehto on yleistulppaa järeämpi levytulppa.

Vankin kiinnitystapa kipsilevyyn on metallinen ohutlevyankkuri, joka tunnetaan yleisesti 'molliankkurina'. Se työnnetään edellisten tavoin levyyn poratun reiän läpi ja vedetään lyttyyn erityisillä pihdeillä, jolloin levyn taakse leviävät siivekkeet junttaavat ankkurin lujasti paikalleen. Kattoon kiinnitettäessä molliankkureihin voi kiinnittää erilaisia ripustuskoukkuja.

Erityistapaus on niin sanottu driva-ruuvi; se muistuttaa kierteillä varustettua, terävää tappia, joka kierretään sellaisenaan suoraan kipsilevyyn. Levyyn ei tarvitse porata reikää.

Kaikkia edellä mainittuja tulppia ja kiinnikkeitä saa eri paksuisina ja pituisina eri painoisille esineille ja erilaisiin kiinnitystarpeisiin, esimerkiksi kahden levyn kiinnittämiseksi toisiinsa.

Myyntipakkauksiin on yleensä merkitty niin porattavan reiän kuin ruuvinkin mitat sekä usein myös vetolujuus.

2. Kivi- ja tiiliseinät

Kevytbetoniin ja kevytsoraharkkoihin voidaan käyttää samanlaisia ruuveja tulppineen. On paljon juuri niitä varten suunniteltuja kiinnikkeitä, mutta myös tavallinen yleistulppa sopii.

Yleensä näihin pehmeisiin kivimateriaaleihin käytetään pidempiä tulppia kuin koviin, jotta ne leviävät seinän sisään laajemmalle alueelle.

Tiili- ja betoniseinään sopivat käytännössä samat kiinnikkeet, yleisimmin muoviset tulpat ruuveineen. Yleistulppa on hyvin yleisesti käytetty kiinnitystapa. Seinään porataan tulppaa hiukan syvempi reikä ja ruuvin pituuden tulee olla sellainen, että kun se on laitettu kiinnitettävän kappaleen läpi, se mahtuu kiertymään tulppaan ja reikään kokonaan - ei siis niin, että ruuvin kärki osuu reiän pohjaan ja kanta jää kiusallisesti törröttämään millin tai kaksi liian ylhäällä.

Kaikkein yksinkertaisin betoniseinään käytetty kiinnike on pikanaula, joita on eri pituisia ja paksuisia erilaisiin tarkoituksiin. Niitä käytetään esimerkiksi kiinnitettäessä runkotolppia tai verhokoteloita ontelolaattaan - ylipäätään haluttaessa lujaa kiinnitystä.

Kiila-ankkuri lyödään alustaan porattuun reikään. Esiin jää sen kierteellä varustettu osa, johon kappale kiinnitetään mutterin ja aluslevyn avulla.

Kaikkein lujimpiin kiinnityksiin käytetään betoniruuveja, jotka kierretään sellaisenaan betoniin porattuun reikään. Ruuvin koko valitaan käyttökohteen mukaan.

Oikein suurta vetolujuutta vaativissa kohteissa käytetään erityistä ankkurointimassaa. Massa puristetaan reikään, joka on puhdistettu huolellisesti esimerkiksi paineilmapuhaltimella. Massaan työnnetään halutunlainen ruuvi tai koukku. Betoniseinässä ankkurointimassalla saavutetaan helposti jopa useiden tonnien vetolujuus.

Ankkurointimassaa voi käyttää myös kevytbetoniseinässä, hyvä esimerkki on tikkaiden kiinnittäminen ulkoseinään.

Samalla tavalla käytetään kemiallista ankkuria. Niitä saa eri paksuisina kapseleina, jotka pujotetaan reikään ja lyödään sopiva kiinnike napakalla iskulla sen päälle. Kapselin rikkoutuessa sen sisältämä aine muodostaa lujan sidoksen varsinkin huokoisessa seinämateriaalissa. Reikä ei saa olla liian pieni, sillä silloin kapseli on vaarassa särkyä jo reikään pujotettaessa.

Ankkurointimassa ja kemiallinen ankkuri sopivat myös luonnonmateriaaliin - esimerkiksi kun rantakallioon halutaan koukku veneen kiinnittämistä varten.

Joka Kodin Asuntomarkkinat 28.3.2010