Kaksioremontti - seinän laatoitus ja saumaus
Vesieristyksen kuivuttua seinät laatoitetaan. Muistattehan että lattiaa ei ole vielä vesieristetty - syy on juuri tässä: lattia pinnoitetaan viimeiseksi ja eristyskerros rikkoutuisi helposti seiniä laatoitettaessa.
Laattoja
aletaan kiinnittää toiseksi alimmasta rivistä alkaen. Seinään
kiinnitetään tilapäisesti suora ohjausrima. jonka pitää
olla ehdottomasti vaakasuorassa. Kulmien kohdalla rima jatkuu seuraavalla
seinällä ja tässä on oltava tarkkana; mitataan vatupassilla
"kulman yli" seinältä seinälle, että riman
korkeus pysyy varmasti samana.
Pystyjakoa suunnitellessaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen,
mikä on laatoituksen näkyvin kohta: siitä aloitetaan täydellä
laatalla ja leikataan laattaa vasta huomaamattomammassa nurkassa. Ovi-
ja ikkuna-aukkojen sijainti tulee ottaa laskelmissa huomioon; samoin se,
halutaanko esimerkiksi boordilaatat juuri tietylle korkeudelle. 
Kaikkein
ensimmäiseksi on tietysti vielä varmistettava aloituspielen
suoruus!
Vesijohtojen kohdalle tulevien laattojen muotoilu - leikkaaminen ja reijitys - on paras tehdä etukäteen. Se on sen verran aikaa viepää askartelua, että sitä ei kannata jättää siihen vaiheeseen, kun kiinnityslaasti on jo levitetty seinään.
Varo valekiinnittymistä
Seinäpintojen laatoituksessa on syytä käyttää saumanarua. Pienet, muoviset ristit kelpaavat korkeintaan pienten alojen pinnoittamisessa, jos siinäkään.
Laasti
sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tyypillisesti se sekoitetaan
ensin, annetaan seistä 10 - 15 minuuttia ja hämmennetään
sitten nopeasti uudelleen. Reiskan käyttämä työtapa
on painaa laasti sileällä lastalla kunnolla kiinni seinään
ja vasta sitten kammata se auki. Näin saadaan aikaan hyvä tartunta.
Ennen kuin työ käy tutuksi, on paras olla hiukan varovainen laastin levityksessä: työaika on vain vajaan vartin. Ei siis ahnehdita alussa, vaan katsotaan ensin, mikä on oma työtahti. Tässä on vaarana myös se, että laatta saattaa kyllä tarttua kuivahtaneeseenkin laastiin - mutta tulee varmasti pian alas.
Laattaoja ei saa vain latoa paikalleen. Kunnollisen kiinnittymisen saamiseksi laastiin painettua laattaa liikutetaan hiukan sivusuunnassa - tavallaan hieraistaan sillä nopeasti seinää - ja painetaan se sitten lujasti seinään.
Narun vetämisessä on erilaisia oppisuuntia - Reiska latoo laatat ensin osapuilleen paikalleen ja työntää narun vasta sitten niiden väliin. Tässä on sekin hyvä puoli, että kun niitä joutuu sen yhteydessä vähän liikuttelemaan niin kiinnittyminen vain paranee.
Saumaus
Pari kolme päivää laattojen kiinnittämisen jälkeen seinä voidaan saumata. Sauman värihän on makuasia, mutta pari asiaa on syytä pitää mielessä: kovin paljon laatan väristä poikkeava sauma tekee pinnasta levottoman näköisen; kovin tumma tai vaalea taas on vaikea pitää siistinä. Keskitie on siis turvallisin.
Massa sekoitettiin isossa ämpärissä sähköporaan kiinnitetyllä vispilällä. Siitä saa tulla melko tanakkaa, vaikka ohuemmalla työ tuntuukin sujuvan paremmin - liian ohut massa kuitenkin varisee aikanaan helposti pois. Tätäkin ainetta seisotettiin ensimmäisen sekoittamisen jälkeen varttitunti ja tehdään sen jälkeen uusi, nopea hämmentäminen.
Saumauksessa on syytä pitää suojahansikkaita. Sementtipohjainen, emäksinen laasti syövyttää helposti käsiä ja seurauksena voi olla pitkäaikainen kiusa.
Massa levitettiin seinään solukumilastalla. Ainetta pyritään painamaan kaikki saumat täyteen siten, ettei niihin jää ilmakuplia tai vajaita paikkoja. Vedetään vinottaisella liikkeellä saumojen yli ja lopuksi lastan kulmalla pyyhkäistään pahimmat ylimääräiset pois.
Nurkkiin saumausainetta ei saa levittää! Ne täytetään myöhemmin erityisellä, homesuojatulla saniteettisilikonilla!
Kun seinä oli kuivunut hetken aikaa, alettiin puhdistaa laattoja vaahtokumisienellä ja puhtaalla vedellä. Samalla paineltiin massaa laattojen kohdalta niin, että saumat saatiin tasaan laatan pinnan kanssa tai vähän sen alapuolelle. Tarvittaessa saumaa voi vielä viimeistellä sopivalla puutapilla tai vaikkapa sähköjohdolla.
Annettiin taas kuivua ja pestiin toisen kerran, mutta nyt huomattavasti kuivemmalla sienellä. Kun tämäkin oli kuivunut, laatat vielä kiillotettiin puhtaalla, pehmeällä kankaalla.
Lopuksi käsiteltiin avoimiksi jätetyt seinänurkat. Aloittelijan on varminta käyttää rajaukseen maalarinteippiä; osaavampi puristaa näppärästi oikean paksuisen makkaran suoraan prässistä. Sauma viimeisteltiin astianpesuaineeseen kastellulla sormenpäällä ja teipit poistettiin heti sen jälkeen ennen kuin aine ehti kuivua.
Jos rakoon on päässyt vahingossa saumauslaastia, se kaiverretaan varovasti pois puutikulla - alla olevaa vesieristettä ei saa rikkoa!
Sitten vesieristys lattiaan!
Eristyksen teko aloitettiin - tietysti praimeroinnin jälkeen, joka tehtiin kuten seinissäkin - lattiakaivosta. Siihen saa valmiin mansetin: eristysmassaa vedettiin ensin kaivin ympärille, painettiin mansetti paikalleen niin että massaa pursui vähän joka reunalta ja tiivistettiin butyylikumimassalla. Samoilla lämpimillä vedettiin heti toinen eristyskerros päälle.
Kaivon kiristysrengas pantiin paikalleen. Tässä on taas oltava tarkkana ja pidettävä huoli siitä, että neriste tulee varmasti kiristysrenkaan reunaan saakka
Kaivokohdan kuivumista odotellessa poistettiin seinälaatoituksen ohjausrimat. Ruuvinreiät kitattiin umpeen ja paikattiin eristysmassalla - muutenhan vesi pääsisi niiden kautta rakenteeseen.
Seuraavaksi käsiteltiin lattianurkat samalla tavalla kuin aikaisemmin seinissä: massaa vedettiin nurkkiin, painettiin huolellisesti kulmanauha paikalleen ja vedettiin toinen massakerros päälle. Sitten käsiteltiin loput lattiasta - taas muistettiin olla nuukailematta massan käytössä: ohje pätee edelleenkin, eli massaa on saatava kulumaan 1,6 kg neliölle.