Lämpöhukat kuriin omakotitalossa
Kun talossa tehdään perusparannus, kannattaa
pysähtyä hetkeksi miettimään
lämmitysmuodon valintaa. Vaihdetaanko uuteen vai pysytäänkö entisessä?
Kuinka paljon hyödynnetään olemassa olevia laitteita ja tekniikkaa?
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että paljon energiaa kuluttavassa talossa - suuressa tai heikosti eristetyssä - panostetaan enemmän lämmityksen perustamiskustannuksiin ja lämmitetään edullisella energialla.
Vähän energiaa kuluttavassa talossa - siis tiivissä tai pienikokoisessa - voidaan puolestaan säästää perustamiskustannuksissa ja maksaa lämmitysenergiasta enemmän.
Lämmönjakelu on hoidettava mahdollisimman matalalämpöisenä, jolloin hukka on mahdollisemman pieni: alhainen kiertoveden lämpö vie energiaa vähiten, kuumana hehkuvat lämmittimen vastuslangat eniten.
Joka Kodin Asuntomarkkinoiden seurantakohteessa on käytössä yösähkö. Vanha vesivaraaja siirrettiin muualle, jolloin saatiin hyödynnettyä tilaa muihin käyttötarkoituksiin. Edullisella yösähköllä lämmitetään 2000 litran varaajaa; kesäkäyttöön on puolestaan 300 litran varaaja.
Lämmönjakeluverkosto uusittiin kokonaan. Yläkerran patterit sinne vievine linjoineen uusittiin ja alakertaan rakennettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Jokaisessa huoneessa on oma piirinsä, joten kunkin lämpötilaa voidaan sätää itsenäisesti.
Lattialämmitysputket oikein laatan sisään
Märkätiloissa kaadot ovat ensiarvoinen asia: suositus on 1,5 - 2 senttiä
metrille. Siksi lattiakaivojen on oltava millilleen vaaterissa. Jos ne ovat
- kuten aivan liian usein käy - kallellaan vähän joka suuntaan,
lattiamiesten on todella vaikeaa saada kaatoja tehtyä oikein ja vesi jää
seisomaan kaivon eteen.Kaivon rungon ja koroterenkaan väli on tiivistettävä butyylimassalla, vaikka siellä onkin kumitiiviste. Silloin ei pääse syntymään kapillaarista vuotoa, joka imee veden raon kautta ympäröivään lattiabetoniin. Sellainen irrottaa ajan mittaan vesieristeen ja laatat.
Kun reunoilla on riittävästi betonia, niin myös kaivon viereen saa viisi senttiä valukerrosta. Näin teräsverkko, joka ottaa vastaan betonin kutistumisen ja estää sen halkeilun saadaan reilusti irti alla olevista eristeistä. Verkon on oltava betonin sisällä siten, että lattialämmitysputken päälle jää noin kolmen sentin betonikerros. Silloin laatta toimii riittävänä vahvikkeena ja lämpöä tasaavana massana.
Jos laatta vedetään suoraan putken päälle, lattiasta tulee lämpötilallisesti "raidallinen" - putken kohdalta se on lämmin ja välistä kylmä.
Pikabetoni lyhentää odotusajat minimiin
Laatta valettiin esimerkkikohteessa ns. pikabetonista, joka syntyy kemiallisesti kovettuvasta sementistä. Se sekoitetaan rakennuspaikan hiekkaan ja tehdään maakostea seos. Valmistajan ohjeiden mukaan se on laatoitettavissa kuivissa tiloissa noin 3-4 tunnin kuluttua ja märkätiloihin - kuten kohdetalomme kellari - voidaan turvallisesti vetää vesieriste vuorokauden kuluttua ja sen jälkeen laatoittaa lattia.Tavalliset betonilattiat vaativat hyvin pitkän kuivumisajan jotta vältytään kutistumilta ja niistä johtuvalta laattojen irtoamiselta. Tavanomaisen pintavalun tulee kuivua lämpimissä olosuhteissa noin 2-3 kuukautta, massiivivalujen jopa puoli vuotta.
Talvella iso varaaja, kesällä pieni
Valitussa järjestelmässä on se huomattava etu,
että lattialämmitystä
käytettäessä varaajan purkulämpötilaa voidaan käyttää aina 30 asteeseen
saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että normaaliin patterilämmitykseen verrattuna
varaaja voi olla puolet pienempi.Järjestelmässä on hyödynnetty talon pääsulake kokonaisuudessaan. Se sisältää talon sähkönkulutusta mittaavan tehovahdin: jos muuta kulutusta on päällä, se vähentää portaittain lämmitykseen käytettyä sähkötehoa.
Myös päiväkäyttöä varten on vastus, mutta jos laitteet on oikein mitoitettu, sitä tuskin tarvitaan koskaan.
Lämmönjako tapahtuu sekoitusventtiilien kautta. Uutta on nelitieventtiili, jonka ansiosta ei tarvi rakentaa monimutkaista putkistoa. Järjestelmässä on suoraan kytketty ventiili josta on lähtö ja paluu.
Lähde: MTV3 - Joka Kodin Asuntomarkkinat 24.9.2000