Oma koti Ollille - kellarin seinien vesieristys
Kellaritilojen seinät tehtiin valmiiksi raudoitetuista siporex-maapaine-elementeistä..
Päälle tuli rengasteräkset, uritetut saumat täytetään
juotosbetonilla. Elementit erotettiin anturasta bitumihuopakaistaleella
- kosteuden ja lämpöliittymisen takia; liitos toimii tavallaan
laakerina estämässä lohkeilemista.
Anturaan oli jätetty 8 millin harjaterästapit pitämään seinäelementit paikallaan ulkopuolisen täytön aiheuttamaa painetta vastaan. Samasta syystä paikalle oli varattu myös perinteistä kakkosnelosta.
Kellarikerroksen maan alla jäävien seinien vesieristykseen käytetään useita menetelmiä. Ollin tapauksessa valittiin kumibitumikermi, koska pohjaveden pinta on niin lähellä anturaa. Se kestää suoranaista vedenpainettakin; salaojat hoitavat sitten tietysti veden poistamisen seinän tuntumasta.
Seinään tulee eristettä tavallaan kaksi kerrosta. Ensin
tulee kylmäbitumiliuos, joka sivellään seinään
ikään kuin praimeriksi. Sen päälle hitsataan varsinainen
kumibitumikermi.
Kylmäbitumiliuosta ei saa vetää märälle alustalle. Alustan täytyy olla sileä ja kuiva. Lekaharkkoseinä slammattiin huolellisesti - aine levitettiin telalla ja imeytettiin kunnolla.
Päällyskerros kuumennetaan kaasulämmittimellä. Kaistat limitetään pystysuunnassa 10 senttiä toistensa päälle, vaakapaikoissa 15 senttiä.
Kumibitumikermi on hyvä suojata mekaanista rasitusta vastaan. Se voidaan toteuttaa sokkelilevyllä tai sitten tarpeen vaatiessa lämmönerityslevyllä, joka myös suojaa pintaa mekanisesti.
Bitumikermillä eristäminen on ammattilaisten työtä. On tunnettava tuote ja tiedettävä, minkälaisissa olosuhteissa työ voidaan ylipäätään suorittaa. Lisäksi siihen liittyvät myös tulityön aiheuttamat rajoitukset: kyseessä on tarkkuutta vaativa materiaali, jonka koostumuksen asettamien vaatimusten on oltava tekijän hallussa - paljonko sitä voidaan kuumentaa, mistä kaistat voidaan katkaista ja milloin taas tehdään eri kappaleella.