Salaojat kuntoon ja kivi murskaksi homekohteessa
Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmassa seurataan homepommiksi osoittautuneen kesämökin korjaamista. Kosteus- ja homevauriot olivat huomattavasti suuremmat kuin myyjän teettämän kuntoarvion perusteella oli odotettavissa. Lue juttu kohteen kuntoarviosta!Hienovaraista räjäytystekniikkaa
 |
Ulkotyöt alettiin räjäyttämällä parinkymmenen sentin päässä seinästä sijainnut iso kivi. Räjäyttämiseen on periaatteessa eri vaihtoehtoja. Ensimmäinen on perinteinen dynamiitti - kaikille tuttu konsti, mutta näin lähellä seinää olevan kohteen käsittely sillä saattaa viedä koko mökin mukanaan.
Toinen vaihtoehto on laittaa reikään niinsanottua etanaa eli hidasta dynamiittia. Tätä kaadetaan reikään, pannaan tulppa päälle ja odotellaan vuorokausi, jolloin aine turvotessaan halkaisee kiven. "Etana" toimii kuitenkin huonosti syksyn viileissä lämpötiloissa. |
Päädyttiin kolmanteen tapaan, joka on uusi ja Suomessa vielä hyvin harvinainen. Siinä kivi tavallaan lohkotaan pala kerrallaan käyttäen hyvin pieniä panoksia. Kiveen porataan reikiä, pannaan yhden pohjalle järeää haulikonpatruunaa muistuttava panos ja ruuvataan reiän yläpäähän terässuppilo, ns. "haulikko" . Reikä täytetään vedellä ja laukaistaan sitten toinen panos tässä haulikossa. Pohjalle asetettu panos luonnollisesti räjähtää, mutta varsinaisen työn tekee itse asiassa vesi - sehän säilyttää tilavuutensa. Tällaisia mietoja paukkuja käyttäen lohkotaan kivi reikä reiältä ja kuljetetaan lopuksi kappaleet pois.
Menetelmä ei tarvi varsinaisia räjäytyslupia. Se on vielä hyvin harvinainen: Suomessa on arviolta viitisentoista sen osaavaa urakoitsijaa.
Salaojat suojaavat kosteudelta
Kun kivi oli saatu pois tieltä, ryhdyttiin tekemään salaojia. Maaperä talon ympärillä on osin paljasta kalliota, osin humuksen peitossa. Humusmaa poistettiin ja paljaaseen kallioon jääneet painumat ja kuopat täytettiin valamalla ne täyteen ns. vesitiivistä betonia. Maasto muotoiltiin viettämään poispäin rakennuksesta.Sokkelin viereen, maapohjan päälle laitettiin kumibitumikermi, joka nostettiin jonkin matkaa ylös perustuksiin. Näin vesi ei pääse vuotamaan perustusten - eli valun ja kallion - saumasta sisäpuolelle. Tähän asennettiin salaojaputki, joka viettää kauemmas ja kuljettaa siten vedet pois perustusten välittömästä läheisyydestä.
 Perusmuurilevy |
Sokkelia vasten asennettiin perusmuurilevy ja salaojan ympärys täytettiin sepelillä, joka toimii myös eräänlaisena pystysalaojana. Se ei kerää kosteutta perustusta vasten, vaan laskee sen nopeasti lävitseen ja edelleen salaojaputkea pitkin pois.
Salaojaputkien pysyminen avoimena varmistettiin vielä verhoilemalla koko salaojarakenne 2. käyttöluokan suodatinkankaalla. Jos läheisyydessä on juurikasvustoa, se pyrkii tietenkin salaojitustasolla olevaa vettä kohden. Silloin käy helposti niin, että juuret tukkivat putken. Suodatinkangas estää tämän, salaojat pysyvät auki ja perustukset kuivina. |
| Salaojitus kannattaa ottaa sen verran vakavasti, että käyttää tuplaseinämäistä, pituusjäykkää salaojaputkea, joka ei painu kaikkiin pieniin kuoppiin. Näin siihen ei synny painumia, joihin vesi voi jäädä seisomaan. Tällainen putki on jonkun verran kalliimpaa, mutta hinnan tulee säästämään moninkertaisesti korjauskustannuksissa.
Kun kaadot on tehty valmiiksi, kannattaa tehdä kattovesiviemäröinti siten, että katolta tulevat vedet eivät lisää perustusten kosteusrasitusta, vaan joutuvat heti umpiviemärin kattovesisuppiloon. Umpiviemäriä pitkin ne ohjataan mahdollisimman kauas, pois rakennuksen läheisyydestä. |
 Sepelikerros pystysalaojitukseksi, suodatinkangas ympärille |
Lähde: Joka Kodin Asuntomarkkinat 8.10.2000