KATTOIKKUNALLA VALOA PIMEYTEEN

Juuri tällä hetkellä luonnonvalon puute on kovin selvästi itse kunkin havaittavissa. Vuodenaika ei silti ole ainoa sisätiloja hämärtävä tekijä: myös pitkät räystäät tai kookkaat kuuset rakennuksen ympärillä saattavat pimentää ikkunoita. Yksi ratkaisu ongelmaan ovat kattoikkunat, joiden kautta valoa tulee sisään jopa 40 % enemmän kuin tavallisista seinäikkunoista.

Asennusvalmiita kattoikkunapaketteja on tarjolla niin paljon, ettei ainakaan vaihtoehtojen puute voi estää lisävalon johtamista asuntoon katon kautta. Kun tarvittavat työkalutkin ovat varsin tavanomaisia, jää mietittäväksi lähinnä oman osaamisen määrä. Huolellisuudella ja varsin kohtuullisella, jo hiukan rakentaneen nikkarin taidolla kattoikkunan asentaminen vie puoli päivää.

Kun on päätetty tulevan kattoikkunan tarkka sijoituspaikka, tutkitaan kattotuolijako ja hankitaan ikkuna sen mukaisesti. Paketteja on saatavissa lähes kaikkiin erilaisiin mitoituksiin, joten varsin harvoin tarvitsee kajota kattotuoleihin tai muihin kantaviin rakenteisiin.

Helpoin tilanne on silloin, kun vesikate on betonitiilestä ja sisäkatto ulkokaton suuntainen. Työ alkaa yksinkertaisesti nostelemalla tiilet pois ja sahaamalla ruoteisiin tarkalleen kattoikkunan puitteiden kokoinen aukko. Muistakaa tarkistaa ristimitta!

Puitteet kiinnitetään kulmaraudalla apuruoteeseen, joka naulataan ehjän kattotiilen reunasta 10 cm harjalle päin. Tiilet sahataan esimerkiksi timanttilaikalla ja niitä kavennettaessa muistetaan, että niiden on tultava varsin lähelle valmista puitetta.

Aluskatteeseen leikattava aukko jätetään kehystä pienemmäksi, jotta se saadaan nostetuksi tiiviisti kehyksen ympärille. Tämä on tärkeä yksityiskohta - rakenteesta täytyy tulla todella vesitiivis! Lisäksi puitteiden ympärille asennetaan vielä eräänlainen apualuskatesuikale tai kaulus.

Kattoikkuna eristetään olemassa olevaan lämmöneristeeseen. Tässä paketissa olivat mukana myös asiaankuuluvat muovit kosteussuluksi. Kun puitteet on tiivistetty näihin mahdollisimman tarkasti, ikkunan yläpuolelle asennetaan vielä metallikouru, joka ohjaa veden pois ikkunan ympäristöstä.

Ikkunanpesua varten ei tarvitse kiivetä katolle

Lopullinen vesitiiveys varmistetaan alumiinikehyksellä, joka laitetaan puitteiden ja tiilien päälle siten, että välistä ei pääse vesi enempää kuin lumikaan. Se on polttomaalattua alumiinia ja kestää siksi sään rasitusta erittäin hyvin. Alapäästä se tulee tiilen ja kovasta muovimateriaalista valmistetun kaistan päälle.
Myös sisäkaton verhoukseen sahataan sopiva aukko. Kattoikkunan alapuolelle, sisätiloihin tulee erityinen valokehys: se on valkoiseksi maalattu, loivareunainen, laaja suppilo. Siten valo pääsee leviämään huonetilaan mahdollisimman laajalle. Toinen etu on se, että lämmin ilma pääsee kiertämään vapaasti kattoikkunan pintaan, joten se ei huurru kovallakaan pakkasella.

Ikkunamekanismi on kaksitoiminen. Ensimmäisessä asennossa ikkuna lukittuu tuuletusasentoon niin, että tuuli ei pääse heittelemään sitä, ,ja toinen asento on vapaa-asento, jossa ikkunaa saadaan pyöräytettyä 180 astetta. Siten se voidaan pestä huonetilassa sekä sisä- että ulkopuolelta. Katolle ei siis tarvitse lähteä ikkunanpesuun.

Avausmekanismi sijoitetaan aina ikkunan yläreunaan, etteivät pikkulapset pääse siihen käsiksi ja ikkunan kautta katolle. Jos ikkuna asennetaan niin korkeisiin huonetiloihin ettei sitä pystytä avaamaan käsin, voidaan käyttää erilaisia sähköisiä avausmekanismeja huterien tikkaiden asemesta.

Kattoikkunoihin voidaan käyttää samanlaisia verhoja kuin tavallisiinkin ikkunoihin. Sälekaihtimet ja muut pimennysverhot ovat ihan paikallaan, sillä kesäkin tulee taas joskus ja myös silloin kattoikkuna on tuon 40 % tavallista ikkunaa tehokkaampi!

Itse tehtynä kattoikkunan kustannukset ovat 3 500 markasta ylöspäin, jos kyseessä on täydellinen osatoimitus.

Lähde: Joka Kodin Asuntomarkkinat 19.11.2000