
Rakenna märkätilat oikein
Jotain kivaa, vähän erilaista, ei ihan tavallista vaaleaa...
Näillä sanoilla aloittaa moni laattaostoksensa. Laattojen valinnassa ei enää riitä
pelkästään se, että keraamisista laatoista saadaan käytännöllinen pinta pesuhuoneen
seiniin. Laatoilla sisustetaan.
Useimmat kuluttajat haluavat väriä kotiinsa. Monta vuotta suosion kärjessä olleen
vihreän rinnalla kysytään nyt paljon myöskin sinistä. Kaksiosaiset ratkaisut
seinälaatoituksissa (vaalean ja tumman yhdistelmät) ovat monen mieleen. Mitä tummempia
ja näyttävämpiä kokonaisuuksia rakennetaan, sitä suurempi huomio tulisi kiinnittää
riittävään valaistukseen. Huono valaistus latistaa upeimmankin laattapinnan.
Boordi tumman ja vaalean jakajana
Yleisin tapa laatoittaa tumma/vaalea -yhdistelmä on käyttää tummaa laattaa seinän
alaosassa noin metrin korkeudelle ja jättää loppuosa seinää vaalealle laatalle.
Boordin luonnollinen paikka on tumman ja vaalean laatan välissä. Tässä tapauksessa
kannattaa boordin paikka mitoittaa siten, että se jää varmasti mahdollisten ala- ja
yläkaappien väliin. Kaunista boordia on turha piilottaa kaappien taakse.
Totuus on se, ettei ole olemassa vain yhtä oikeata tapaa käyttää tummaa ja vaaleaa
sävyä samassa seinässä. Tummaa sävyä voi toki käyttää tehosteena vaalean seassa
esim. vaaka- tai pystysuorina raitoina. Korkean tilan ylimmän laattarivin laatoitus
tummalla sävyllä rajaa huoneen tehokkaasti. Klassiset shakkiruudut ovat
käyttökelpoisia varsinkin nyt, kun 20x20 laattakokoon on tarjolla jatkuvasti enemmän
mallistoa. Tämä laattakoko mahdollistaa erittäin tyylikkään kokonaisuuden,
diagonaalilaatoituksen, jolla avarretaan tehokkaasti pientäkin tilaa. Yhdistelmä
diagonaalilaatoitus ja kaksisävyratkaisu tekee kylpyhuoneelle ihmeitä.
Rakenna näyttävä kokonaisuus boordilla
Boordia on totuttu käyttämään yksi rivi laatoituksen seassa huoneen ympäri.
Otetaanpa kuitenkin mallia Keski-Euroopasta ja lisätään muutamia boordirivejä
kylpyhuoneisiimme.
Näyttävä boordikokonaisuus rakennetaan esim. reunustamalla leveä kukka- tms. boordi
kahdella kapealla puolipyöreällä boordilla. Yksiväriset profiloidut boordit käyvät
erinomaisesti esim. jalkalistoiksi tai laatoituksen yläreunaan. Kylpyhuoneessa piste iin
päälle voi olla laattaboordilla kehystetty peili. Peili teetetään sopivan kokoiseksi
ja upotetaan valmiiseen laatoitukseen.
Boordeissa on myöskin fantastisia vaihtoehtoja aidon kiven ystäville. Verkolla olevat
epäsymmetrisen muotoiset marmoripalat muodostavat upean boordin esim. suuren
luonnonvalkoisen seinälaatan välissä. Marmoriboordeja on useamman värisiä. Niitä
voidaan helposti yhdistää erikokoisten seinälaattojen kanssa, koska selvää saumaa ei
näihin boordeihin tule.
Mielikuvista ja rohkeutta laatoituksiin! Jos omat ideat eivät tunnu riittävän,
kannattaa käyttää laattaliikkeiden asiantuntemusta hyväksi. Valikoimaa riittää
varmasti joka makuun.
Märkätilalaatoitukset VTT:n testiin
Neljä suurimman rakennusliikkeen, YIT:n, Skanskan, Polarin ja NCC-Puolimatkan
muodostama laatoitustoimikunta on käynnistämässä kaikkien märkätilalaatoituksessa
käytettyjen materiaalien mittavaa testiä. Testit tekee VTT. Testistä odotetaan
välituloksia jo syksyllä.
Muutama neliö lisää pesutiloihin luo viihtyisyyttä ja jopa ylellisyyttä
Pesutilat ja wc:t on totuttu pientalosuunnittelussa pitämään melko pieninä, vaikka
juuri niiden väljyys on yleisesti koettu asumisviihtyisyyttä eniten kasvattavana
seikkana. Rakennustutkimus RTS Oy:n selvitysten mukaan yli kolmasosa omakotiasukkaista
pitää omien pesuhuoneidensa kokoa ja säilytystiloja liian pieninä. Kodinhoitotila
puuttuu vieläkin liian usein tai se on riittämätön. Pesu- ja kodinhoitotilojen
suunnitteluun tulisikin panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Mallia voisi ottaa
vaikkapa amerikkalaisesta käytännöstä, jossa jokaiseen makuuhuoneeseen pyritään
liittämään oma peseytymistila ja wc.
Märkätilojen rakentaminen on kalliimpaa kuin tavallisten huonetilojen, eikä
useimmilla omakoti- tai pientalorakentajilla ole varaa suoraan amerikkalaismalliseen
lisäneliöiden tekemiseen. Kosteisiin tiloihin liittyy tietysti aina myös tietynasteinen
kosteusvaurioriskin, joten niiden sijoittaminen yhteen kokonaisuuteen on perusteltua
riskin hallinnan kannalta.
Tilasuunnittelussa voisi kuitenkin miettiä, kannattaisiko talon ns.
ykkösmakuuhuoneesta - joka usein on vanhempien makuuhuone - järjestää käynti suoraan
wc-, pesu- ja saunatiloihin tai tehdä sen yhteyteen ns. kakkospesuhuone, johon voisi
myös sijoittaa kylpyammeen. Sitähän ei useinkaan tarvita saunomisen yhteydessä, joten
ratkaisu myös avartaisi saunan pesuhuonetta. Näin voidaan järjestää tilaa myös
naisväen kauneudenhoitopisteelle. Hiukan lisää tilaa ja viihtyisyys kohenee roimasti -
eikä ylellisyyden tunnekaan ole kaukana, kun vielä laatoitussuunnitelma tehdään
huolellisesti!
Kylpyhuoneessa tarvitaan määrätty tila eri toiminnoille. Yleisesti suihkutilan
ohjeeksi annettu 80 cm per suihku voi olla joillekin liian ahdas, joten parempi
lähtökohta voisi olla vaikkapa 100 x 100 cm suihkua kohti. Jos kylpyhuoneessa on useampi
kuin yksi suihku - kuten kannattaa järjestää, jos vain tilat suinkin antavat myöten -
ja niiden välillä suihkuseinä, mitasta voi hiukan tinkiä.
Wc-istuinta ei tulisi sijoittaa pesuhuoneeseen tai ainakin se on sijoitettava omaan
erilliseen nurkkaukseensa. Istuin tarvitsee leveyssuunnassa vähintään 80 cm ja
syvyyssuunnassa 120 cm tilaa, ja siltä on yletyttävä myös hanaan.
Pesualtaan korkeutena käytetään yleisimmin 80-90 senttiä, mutta allas voitaisiin
toki sijoittaa muullekin korkeudelle. Sitä harkittaessa käytännöllistä on ottaa
huomioon perheen keskimitta, niin että altaan käyttö on kaikille mukavaa. Suureen
pesuhuoneeseen kannattaa harkita lapsille omia kalusteita.
Kalustevalinnoissa tärkeää on kiinnittää huomiota niiden kosteudenkestävyyteen.
Jotkut valmistajat tarjoavat jo kalusteita, joiden runkomateriaalina käytetään
vihreästä väristä tunnistettavaa, kosteudenkestävää erikoislastulevyä.
Ovimateriaaleiksi suositellaan massiivipuu- tai korkeapainelaminoituja ovia.
Ilmastointi ja valaistus ovat tärkeitä saniteettitilojen käyttömukavuuteen
vaikuttavia tekijöitä. Hyvin toimiva ilmanvaihto kuivattaa tilan nopeasti, ja hyvin
suunniteltu valaistus luo tilan lopullisen ilmeen.
Kosteiden tilojen rakenteet pitää suunnitella alusta pitäen kestäviksi ja
turvallisiksi. Uusien kosteus- ja vedeneristysmääräysten (Rakennusmääräyskokoelma
C2) mukaan ei pesuhuoneissa enää riitäkään vain kosteussulku, vaan niihin on
tehtävä tietyn mittainen vedeneristys vähintään lattiaan ja suihkuseiniin.
Rakenteiden suunnittelun lähtökohtana kannattaa pitää turvallisuuden maksimointia
siten, että ne kestävät paljon enemmän kosteusrasitusta kuin normaalioloissa joutuvat
sietämään. Kosteat tilat pitäisi aina tehdä kivirakenteisiksi - betoni, tiili,
kevytsoraharkko tai siporex-ratkaisut ovat varmoja. Levyrakenteita ei voi suositella,
mutta puurankaseinäisiä pesutilojakin voidaan tehdä, jos vedeneristys tehdään
huolellisesti ja käytetään kivipohjaisia, valmiiksi kosteuseristettyjä levyjä.
Seinät ja lattiat on joka tapauksessa eristettävä. Seinissä käytetään useimmiten
siveltäviä kosteussulkuja tai vedeneristysmassaa, lattioissa joko itseliimautuvaa
bitumimattoa tai vedeneristysmassaa. Lattian ja seinän liittymäkohdat on tehtävä
erityisen huolellisesti ja kosteuseristys on nostettava reilusti seinälle. Saumanauhojen
käyttöä suositellaan.
Kymmenen perusohjetta märkätilojen rakentamiseen
- Suunnittele koko tila yksityiskohtaisesti ennen rakentamista kalusteiden sijoittelua
myöten.
- Vaadi ehdotonta tarkkuutta ja huolellisuutta sekä itseltäsi että työmiehiltä.
lä oikaise suunnitelmista.
- Lattian kaadon on oltava myös seinän vieressä vähintään 1:50 lattiakaivoon.
- Käytä kivipohjaisia materiaaleja.
- Lattialle vedeneristysmatto tai -massa, joka nostetaan seinälle vähintään 150 mm.
- Seiniin kaksinkertainen kosteussulku runkomateriaalista riippumatta. Suihkuseiniin
vedeneristys.
- Levyrakenteisen seinän alajuoksu kannattaa nostaa ylös esim. kevytsoraharkolla.
- Saumat, kulmat, liitokset ja materiaalien rajat tiiviiksi saumanauhalla.
- Hanki suihkukaappi.
- Huolehdi ilmanvaihdon riittävyydestä.
|