Kosteuskuorman hallinta ei yksin riitä: Ilmanvaihdolla on monta tehtävää

Jo yli seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista uusista pientaloista varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, joka säätyy joko automaattisesti tai asukkaiden ohjaamana vastaamaan kulloistakin ilmanvaihdon tarvetta.

Myös kerrostaloissa ajatus huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta on viime aikoina alkanut voittaa alaa. Ilmanvaihtoratkaisuaan miettivälle on tänä paivänä tarjolla lukuisia eritasoisia vaihtoehtoja.

On järkevää pohtia, mitkä ilmanvaihtoratkaisun ominaisuudet ovat kussakin kohteessa kaikkein oleellisimmat, sanoo markkinointipäällikkö Markku Mäenpää loimaalaisesta Vallox Oy:stä, joka on johtava huoneistokohtaisten ilmanvaihtoratkaisujen kehittäjä maassamme.

Kosteus- ja homeongelmat ovat hallinneet sisäilmakeskustelua. Kosteuskuormien hallinta on kuitenkin vain yksi ilmanvaihdon tehtävä. Ilmanvaihto ei voi korvata puutteellisia vesieristyksiä tai puuttuvia salaojia.

Oikein käytettynä ilmanvaihto voi kuitenkin hidastaa tai jopa ehkäistä kosteusongelmien syntymistä ja pitää sisäilman asumiseen kelpaavana, Mäenpää toteaa.

Hiilidioksidikuormat yhtä keskeisiä

Ilmanvaihdon toinen perustehtävä on asunnon hiilidioksidipitoisuuden hallinta. Tiiviin rakentamisen aikana koneellinen tulo-poistoilmanvaihto on välttämätön; painovoimaisella ilmanvaihdolla ei saavuteta useimmissa tapauksissa edes minimivaatimuksia. Ilmaa tuodaan makuu- ja oleskelutiloihin ja sitä poistetaan tiloista, joissa se on tunkkaista tai kosteaa, kuten vaatehuoneista, wc:stä, keittiöstä ja pesuhuoneista.
Ihminen nukkuu keskimäärin kolmasosan vuorokaudesta. Makuuhuoneen hiilidioksidimäärä ylittää jo kahdessa tunnissa terveellisen rajan, ellei raitista ilmaa tuoda makuutilaan.
Hiilidioksidikontrollin lisäksi ilmanvaihdolla voidaan hallita myös pinnoite- ja rakennusmateriaaleista aiheutuneita päästöjä. Vaikka rakennusmateriaalien ja pinnoitteiden päästöihin on havahduttu, esiintyy ongelmia erityisesti uusissa ja peruskorjatuissa kiinteistöissä.

Ulkoilman hiukkasten suodattaja

Ilmanvaihdolla on keskeinen rooli ulkoilman epäpuhtauksien, kuten noen, pölyn ja siitepölyn pitämisessä pois asunnosta ja asukkaiden hengitystiehyeistä. Allergiaoireista kärsivien määrän jatkuva kasvu on ajanut myös ilmanvaihtojärjestelmien valmistajat kehittämään laitteitaan.

Ratkaisevassa asemassa on ilmanvaihtojärjestelmän suodatinratkaisu. Digit-sarjassamme olemme lisänneet laitteen suodatinpinta-alaa. Laitteessa on kaksinkertainen suodatus: EU3 tason karkeasuodatin erottaa isompia siitepölyhiukkasia ja tehoaa savuun ja nokeen. Hienosuodatin yltää aina EU7-tasolle ja erottaa valtaosan siitepölystä, sieni-itiöistä ja muista partikkeleista.
Erityisesti kaupunkiympäristössä epäpuhtaudet näkyvät konkreettisimmin juuri kertyessään suodattimiin. Suodattimet tulisi puhdistaa tai vaihtaa keskimäärin kerran vuodessa, mutta asuinpaikkakohtaiset erot voivat olla suuria. Erityisesti allergikkoperheissä tai ongelmallisessa kaupunkiympäristössä onkin syytä kiinnittää huomiota ilmanvaihtojärjestelmän suodattimiin.

Ilmanvaihto tuo energiataloutta

Ilmanvaihdolla on tärkeä rooli myös asumisen energiatalouden ohjaajana. Nykyaikaiset tarpeenmukaiset ilmanvaihtoratkaisut mittaavat ilmanvaihdontarvetta kosteus- tai hiilidioksidipitoisuuden perusteella.

Modernit ilmanvaihtojärjestelmät säätyvät aina juuri tarvittavalle teholle. Tämä estää energian hukkaamisen ja merkitsee selvää edistysaskelta keskitettyihin järjestelmiin verrattuna. Lämmön talteenottoratkaisut puolestaan mahdollistavat pois puhallettavaan huoneilmaan sitoutuneen lämmön käytön sisäänpuhallettavan ilman lämmittämisessä.

Joka toinen kärsii allergiasta

Allergia- ja Astmaliiton sisäilma-aseman johtaja Risto Ruotsalainen korostaa, että jokaisesta talosta voidaan ilman ihmetemppuja rakentaa terveellinen. Silti ensisijaisena päämääränään hyvään sisäilmastoon ja terveelliseen asumiseen tähtäävät rakentamishankkeet ovat yhä poikkeuksia.

Joka toinen suomalainen kärsii jossakin vaiheessa allergiaoireista, allergisiksi sairauksiksi vaivat puhkeavat 10-25 prosentilla väestöstä. Astmaatikkoja väestöstä on vajaa kymmenen prosenttia.

Yksittäistä syytä allergiasta kärsivien määrän lisääntymiseen ei ole. Lapsuuden infektiosairaudet, jotka vahvistivat vastustuskykyä allergiaa vastaan ovat käyneet entistä harvinaisemmiksi. Rakennus,- pinnoite- ja sisustusteollisuus kehittää jatkuvasti myös uusia materiaaleja, joihin ihmisten elimistö ei välttämättä ole ehtinyt sopeutua, Risto Ruotsalainen kertoo.

Huolimatta allergiasta kärsivien määrän kasvusta Risto Ruotsalainen arvioi rakentamisen keskeisten tavoitteiden olevan muualla kuin terveellisen asuinympäristön valmistamisessa asukkaille. Puutteita on erityisesti rakennusten kosteusteknisessä toimivuudessa ja ilmanvaihdossa, joka yleensä on ensimmäisenä karsintalistalla. Myöskään materiaalivalinnat eivät ole välttämättä kohdallaan.

Kysymys on huolellisuudesta ja laadukkaan lopputuloksen varmistamisesta läpi koko toteutusketjun läpi. Ilmanvaihdon rooli on yksi oleellisimmista. Tiiviin rakentamisen aikakautena edellytetään huoneistokohtaista tulo- ja poistoilmanvaihtoaÓ, Ruotsalainen sanoo.

Terve talo syntyi huolellisella suunnittelulla

Viimekesäisten Rovaniemen asuntomessujen Allergiavapaan Terveen talon terveellisyyden elementteinä ovat talon nostaminen riittävästi maasta ylös ja sokkelin vesieristys. Kosteustilojen materiaalit on valittu huolellisesti ja myös niiden vesieristykseen on erityisesti paneuduttu.

Pinnoitemateriaalit valittiin M1-luokan vaatimukset täyttäviksi, jolloin päästöjä huoneilmaan ei aiheudu. Ilmanvaihtosuunnitelma tehtiin huolellisesti ja ilmanvaihtoratkaisu varmistaa riittävän ja kussakin tilanteessa tarpeen mukaisen ilmanvaihdon. Talossa asustavan perheen yksi allergikko vaikutti myös sisustukseen. Materiaalit oli valittava helposti puhdistettaviksi ja keskuspölynimuri helpottaa pölyn poistamista.

Risto Ruotsalaisen mukaan Terveen ilman talon toteutamiseksi vaadittiin vain huolellista suunnittelua ja hyvän rakennustavan mukaista toteutusta sekä yleisesti saatavilla olevia nykytekniikan hyödyntäviä laiteratkaisuja ja toteutusmalleja. Erikoispiirteenä Rovaniemen kohteessa on täystiilirakenne, joka tekee talosta tunteettoman äkillisille lämpötilanvaihteluille. Kohteen lämmitys on toteutettu kauttaaltaan vesikiertoisena lattialämmityksenä.
Vallox Oy:n ilmanvaihtoratkaisussa sisääntuotava ilma suodatetaan ensin karkeasuodattimessa ja sen jälkeen vielä EU7-tasolle yltävässä suodattimessa, joka ehkäisee tehokkaasti pienienkin hiukkasten ajautumisen huoneilmaan. Järjestelmä antaa valmiuden ilmanvaihdon tehon ohjaamiseen niin sisäilman hiilidioksidi- kuin kosteuspitoisuudenkin perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta tehostuu tarpeen vaatiessa, jolloin energian hukkakulutusta ei esiinny.