Kaksi varaavaa tiilitakkaa vanhaan taloon
|
| Muuratun tulisijan toimivuus riippuu myös muurarin huolellisuudesta. Pekka Alajoelta kuoren muuraus sujuu. Rungon ja kuoren väliin tulevan ohuen eristeen tehtävänä on toimia liikuntasaumana, tasata lämmön siirtymistä ja suojata kuorimuurausta halkeamilta. |
Erityisen helppoa takan tekeminen vanhaan taloon on, jos alkuperäiset suunnitelmat ovat sisältäneet tulisijan hormeineen ja savupiippuineen. Kun ne ovat rakennusluvassa, toteuttaminen sujuu mutkattomasti. Jos lupa on vanhentunut tai takka ei sisälly alkuperäiseen rakennuslupaan, täytyy selvittää kunnan rakennusviranomaisilta, tarvitaanko uusi rakennuslupa vai selvittäisiinkö kenties toimenpideluvalla.
Esimerkkikohteemme, kaksikerroksinen noin 300 neliön pientalo on valmistunut v. 1994. Se pohjautuu tunnetun valmistajan yksikerroksiseen talopakettiin, jota kuitenkin on kehitetty edelleen kahteen kerrokseen. Suunnitelmat sisälsivät tulisijan kumpaankin kerrokseen sisääntuloaulaan, ja lupakuvissakin ne on piirretty paikoilleen. Jostakin syystä niitä ei kuitenkaan rakennusvaiheessa tehty. Remontti oli kuitenkin helppo aloittaa, kun välipohjan liittolaattaankin oli jätetty reikä hormia varten.
Talon saatua uudet omistajat takat päätettiin tehdä. Yhtenä syynä on energiatalous. Vaikka lämmitysmuotona on varaava lattialämmitys, sähköä kuluu näin suuressa talossa melko paljon. Omistajat uskovat säästävänsä lämmityskuluissa pitkän pennin käyttämällä puuta vähintään lisälämmönlähteenä. Takat on kuitenkin mitoitettu niin, että niillä voisi hoitaa koko lämmityksenkin. Sijansa päätöksessä on myös mielikuvilla: "kiva viettää nautinnollisia hetkiä takkatulen loimussa viinilasi kädessä..."
Toimiva takka vaatii huolellista muurausta
Alakerran takan sydän muurataan valmistajan elementeistä. Kuori muurataan tiilistä, ja pinta slammataan. Yläkertaan muurataan täystiilitakka. Muurari Pekka Alajoelta kuluu sydämen kasaamiseen reilu puoli päivää, kuoren muuraukseen yksi päivä. "Muuraamisen kannalta on tärkeää, että mitoitukset ovat kohdallaan. Takan toimivuus on tärkeintä. Huolimaton muurari pystyy pilaamaan hyvänkin takan. Tässä ei parane innostua liikaa, vaikka kuinka tykkäisi hommasta", Alajoki sanoo.Tiilitakkojen lisäksi hän on tehnyt kaakeliuuneja, mutta vuolukivitakkoja ei yhtään. Pekka Alajoki pitää tiilestä takantekomateriaalina, koska se taipuu taitavan tekijän kädessä moneen muotoon.
"Jos käytetään mielikuvitusta ja tehdään muotoiltuja takkoja, tiili on materiaalina ylivoimainen. Siitä syntyy helposti ainutlaatuisia takkoja, joista voi olla varma ettei kenelläkään muulla ole samanlaista", Alajoki sanoo. Hän muistuttaa myös, että tiili on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen. Esimerkiksi piipuissa yksihorminen elementtipiippu on muurattua piippua halvempi, mutta kaksihorminen muurattu piippu taas on selvästi kaksihormista elementtipiippua edullisempi.
"Takan sovittava emännän mielikuviin"
Esimerkkikohteen takkojen suunnittelija arkkitehti Heikki Hyytiäinen on työskennellyt pitkään takkojen parissa ja on varmasti yksi maan parhaista, ellei paras muurattujen tulisijojen ja niillä lämmittämisen asiantuntija. Hänen yrityksensä on tehnyt mm. VTT:lle tutkimusta erilaisten tulisijojen lämmityskäyttäytymisestä. Mäntyniemenkin takat toteuttaneella Hyytiäisellä on tutkimuksista mittava havaintoaineisto. Onpa niinkin, että koko varaavan tulisijan käsite on lähtöisin Hyytiäisen v. 1978 asuntomessuille suunnittelemasta takasta. Tutkimusyhteistyötä tehdään myös parin keski-eurooppalaisen yliopiston kanssa.Tutkimustyön vastapainoksi Heikki Hyytiäinen tekee mielellään myös suunnittelutyötä.
"Tieteellinen työ irrottaa helposti arkitodellisuudesta ja ihmisten pulmista, joita mitataan rahalla. Takan hankkimisessa on usein kyse melko suuresta investoinnista, joka pysyy talossa pitkään sen jälkeen, kun suunnittelija ja muurari ovat häipyneet työmaalta. Meidän täytyy asiantuntijoina huolehtia siitä, ettei asiakas tee itselleen vahinkoa hankkimalla esimerkiksi liian pienen tai suuren takan", Heikki Hyytiäinen sanoo.
"Suunnittelun aluksi on keskusteltava rouvien kanssa, että takka sopii sisustukseen. Sen pitää sopia emännän mielikuvaan heidän kodistaan. Tietysti sen on sovittava talon arkkitehtuuriinkin. Sen jälkeen vain sovitetaan tekniikka taloon sisään", Hyytiäinen sanoo.
Puhdas palaminen vaatii korkeaa lämpötilaa
Tulisydän tutkii nykyisin ennen muuta takkojen päästöjä. Niissä on selvinnyt mm. se, että takan sytyttämistapa vaikuttaa paljon päästöihin. Vaikka halko tuntuu kovalta, Heikki Hyytiäinen vakuuttaa, että puu on pohjimmiltaan kaasumainen aine, joka sisältää mm. happea, hiiltä, vetyä ja vain vähän rikkiä ja typpeä. Tulipesässä puu kaasuuntuu, jolloin muodostuu palavia kaasuja ja myös haitallisia aineita. Kun lämpötila on riittävän korkea, kaikki saadaan hapetettua ja palaminen on puhdasta. Tuloksena on enimmäkseen hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vaikka hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, puun polttaminen ei lisää sen määrää ilmakehässä toisin kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö, sillä hiilidioksidia vapautuu palamisessa saman verran kuin puu kasvaessaan on sitonut.Mutta korkean lämpötilan lisäksi tärkeitä tekijöitä on muitakin. Jotta takasta saa parhaan hyödyn lämmityksessä, poltettavan puun pitää olla niin kuivaa kuin mahdollista. Olisi käytettävä läpimitaltaan suuria puita, mielellään 10-12 cm. Sytyttäminen tehdään päältä, eikä siihen saa käyttää roskia.
"Sytyttämiseen käytetään sanomalehtisuikaleita ja puutikkuja. Maitopurkkeja voi polttaa, mutta ne pitää panna vasta toisen pesällisen kiivaimmassa palamisvaiheessa pesään. Purkit pitää huuhdella ensin, muuten maidon valkuainen tuottaa haitallisia aineita. Myös kierrätysmerkittyä muovia voi polttaa, kun se pakataan esimerkiksi maitopurkin sisään", Hyytiäinen neuvoo.
Puhtaan palamisen tapahtumiseksi liekkiä ei saisi jäähdyttää - esimerkiksi sellaiset laitteet, joissa tuli on suoraan tekemisissä vesivaipan kanssa, ovat Hyytiäisen mukaan oikeita päästöpommeja.
Valmistajan omien tutkimusten mukaan varaavan tulisijan lämmitystehoa tarkasteltaessa tärkeimmät tekijät ovat lämmöntuoton tasaisuus, pitkä kestoisuus ja pitkäaaltoinen lämpösäteily; esimerkiksi muuratun varaavan tulisijan 2 kilowatin teho riittää hyvin matalaenergiatalon lämmittämiseen. Tavallisen talon lämmitykseen tarvitaan noin 4-5 kilowattia, joten puilla lämmittämistä tosissaan suunnittelevan kannattaa heti rakentaa kaksi tulisijaa, Hyytiäinen neuvoo.
"Lämmön siirtyminen on monimutkainen asia. Osa siirtyy säteilynä, osa konvektiona. Tarkka tulos saadaan vain vakioiduissa olosuhteissa eli mittaustilassa. Rautakaupasta harvoin saa sellaista tietoa, joten tulisijan mitoitusta ei kannata tehdä pelkkien esitetietojen perusteella ", Heikki Hyytiäinen toteaa.