Pientalon lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta ja suunnittelu on pientalorakentajan tärkeimpiä päätöksiä. Sen lisäksi, että lämmitys muodostaa asumiskustannuksista toiseksi suurimman osan heti pääomakulujen jälkeen, vaikuttavat tehdyt ratkaisut asumisen laatuun ja mukavuuteen koko rakennuksen käyttöiän ajan. Rakentajalla on valittavanaan useita erilaisia vaihtoehtoja. Mikään yleisesti käytössä olevista lämmitysratkaisuista ei sinänsä ole hyvä tai huono, toiset vain sopivat paremmin rakennuksen ominaisuuksiin sekä valitsijoidensa elämäntilanteeseen ja arvostuksiin. Valinnan vaikeutta lisää se, että eri energianlähteiden hintakehitystä on vaikea ennustaa. Lämmitysjärjestelmän valitan tehdään usein tämänpäivän energiahinnan perusteella, mutta järjestelmän 20 - 50 vuoden käyttöiän aikana hinnat varmasti muuttuvat. Ongelma voidaan ratkaista siten, että valitaan lämmönjakotapa, joka mahdollistaa eri energianlähteiden käytön. Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät tarjoavat tähän hyväksi koetun mahdollisuuden.

Lämmitysjärjestelmällä on kaksi tehtävää: pitää talon sisälämpötila miellyttävänä sekä tuottaa lämmintä käyttövettä. Toiminnallisesti järjestelmät koostuvat energiaa eri muodoissa varastoivista, sitä muuntavista ja jakelevista osista. Varastoivia osia ovat esimerkiksi lämminvesivaraaja, öljysäiliö ja polttopuuvarasto. Muuntavia osia ovat öljy- ja puukattilat sekä sähköpatterit. Energiaa jaetaan vaikkapa vesikiertoisella patteri/lattialämmityksellä tai ilmalämmityksellä.

Lämmönlähteen vaihtoehdot

Käytettävän energianlähteen mukaan lämmityksessä tulevat kysymykseen lähinnä öljy, sähkö eri muodoissa, puu ja kaukolämpö sekä aurinkolämpö. Useimpia näistä voidaan yhdistää toistensa kanssa. Osa lämmönlähteistä karsiutuu valikoimasta usein luonnostaan - esimerkiksi haja-asutusalueilla ei kaukolämpömahdollisuutta juurikaan ole, eikä taas kaupungissa voi kovin laajasti käyttää puuta lämmittämiseen. Luonnonolojen vuoksi aurinkolämpö jää Suomessa lähinnä apuenergianlähteeksi, jolla toki voidaan hoitaa merkittävä osa vuotuisesta lämmöntarpeesta.

Lämmön jakotavat

Vesikeskuslämmitys voidaan yhdistää mihin tahansa edellä mainituista lämmönlähteistä. Se onkin joustava ratkaisu lämmön jakeluun. "Kun valitaan vesikiertoinen lämmönjakotapa ja tehdään taloon noin viiden neliön tekninen tila, voidaan sanoa että on varauduttu hyvin tulevaisuuteen", sanoo DI Asko Mäisti Neste Lämmitysjärjestelmät Oy:stä.

Myös ilmakiertoinen lämmönjako voidaan yhdistää kaikkiin lämmönlähteisiin, mutta suora sähkölämmitys (sähköpatterit, sähköinen lattia- tai kattolämmitys, sähköikkunat) edellyttää nimenomaan sähkön käyttöä lämmitykseen.

Lämmöntarve

Rakennuksen lämmittämiseen tarvittava energiamäärä riippuu rakennuksen koon ohella sen rakenteesta, ikkunoiden määrästä ja suuntauksesta, itse rakennuksen sijoituksesta ja käyttötavoista. Pääosa lämmityslaitteiden tuottamasta energiasta kuluu vuodessa varsinaiseen huonetilojen lämmittämiseen. Asko Mäistin mukaan tyypillisessä omakotitalossa lämmön kulutus on noin 20 000 kWh vuodessa, josta noin neljännes menee käyttöveden lämmittämiseen.

"Eniten tehoa tarvitaan käyttöveden lämmitykseen, vaikka huonetilojen lämmitykseen käytettävä kokonaisenergiamäärä onkin paljon suurempi. Koska käyttöveden kulutus on hyvin epätasaista ja huipputehon tarve suuri, lämpimän veden saatavuus varmistetaan varaajalla. Silloin kiinteistön lämmöntuottolaitteisto voidaan mitoittaa selvästi alhaisemmalle tehotasolle", Asko Mäisti selittää. Lämpimän käyttöveden kulutus on Suomessa keskimäärin hieman alle 501/ henkilö päivässä.

Öljykattiloiden poltinteho on niin suuri - tyypillisesti 15 - 20 kW, että kattilan oma vesitilavuus riittää suureenkin tarpeeseen. Suorasähkölämmitteisissä taloissa käytetään yleensä 300 litran varaajia, joissa on 3 kW:n vastus. Puukattiloiden yhteydessä käytetään jopa 2000 litran varaajia, koska puulämmitys on suhteellisen työlästä ja vaivan säästö lyö leiville.

Kustannukset

Lämmityskustannusten arviointi ja vertailu on varsin vaikeaa eri järjestelmien välillä jo senkin takia, että tarkastelu on ulotettava lämmitysjärjestelmän pitkälle käyttöajalle. Lämmitysenergian hinnan ja hintasuhteiden kehityksen arviointi pitkällä tähtäyksellä on vaikeaa, ellei mahdotonta.

"Lämmitysjärjestelmän valitsijalla on kaksi mahdollista ajatusmallia. Panostamalla pääomaa laitteistoon ja riittävän suureen tekniseen tilaan (noin 5 m2) saadaan mahdollisuus käyttää edullisempaa energialähdettä sekä suurempi valinnanvapaus myös tulevaisuudessa. Vastaavasti alkuinvestoinnista voidaan tinkiä, mikäli hyväksytään sitoutuminen yhteen energialähteeseen ja ollaan valmiit suurempiin käyttökustannuksiin. Pääomapainotteinen ajatusmalli on sitä perustellumpi mitä suurempi vuotuinen lämmöntarve on", Mäisti sanoo.

Energiahinnat olivat Tilastokeskuksen energiatilaston mukaan vuoden 1997 alussa pientaloissa keskimäärin 18,5 p/kWh öljyllä, 40,5 p/kWh suoralla sähköllä ja 34,1 p/kWh varaavalla sähköllä. Puulämmitys oli edullisin 12,5 p/kWh keskihinnallaan. Sitten vuoden 1997 alun hinnat ovat jossain määrin muuttuneet. Nykyisin kevyen polttoöljyn hinta jää alle 1,50 mk/I eli energian hinta on luokkaa 15p/kWh. Sähkön hinta riippuu toimittajasta, mutta sähkömarkkinoiden vapautumisen myötä tullee sähkön hinta ainakin tilapäisesti laskemaan varsinaisen energian osalta. Puun hinta pysyttelee todennäköisesti samalla tasolla.

Toinen kustannustekijä, pääomakulut, vaihtelevat huomattavasti riippuen järjestelmästä. Vesikeskuslämmitys öljyllä toteutettuna maksaa insinööritoimisto Senewa Oy:n selvityksen mukaan noin 57 000 mk kun vastaavan kokoiselle talolle suora sähkölämmitys maksaa noin 37000 mk. Jos pelkän öljykattilan sijasta halutaan puun polttomahdollisuus käyttämällä kaksoispesäkattilaa, joudutaan investoimaan muutama tuhat markkaa enemmän.

Vastaavasti, kun suoraa sähkölämmitystä täydennetään esimerkiksi varaavalla takalla, koituu sähkönsäästömahdollisuudesta helposti noin 10 000 mk:n lasku. Kallein investointi on Asko Mäistin mukaan vesikiertoinen maalämpöpumppuun, maalämpöön ja/tai aurinkolämpöön perustuva järjestelmä. Sen käyttökustannukset kuitenkin ovat vain osa muiden lämmönlähteiden kustannuksista, sillä aurinkoenergian hinta pysyy samana ja kilpailukyky paranee muiden hintojen noustessa.

Harkitse tarkasti

Uuden talon rakentajan ja peruskunnostajan kannattaa tarkoin harkita lämmitysjärjestelmän valintaa. Kiinteistön lämmityskustannukset ovat pääoman jälkeen seuraavaksi suurin osa kiinteistön kokonaiskustannuksista.

"Eri lämmitysenergioiden hintasuhteet voivat lämmitysjärjestelmän teknisen käyttöiän aikana muuttua merkittävästi ja siksi joustavuus on tärkeää lämmitysjärjestelmän valinnassa. Tähän tarjoaa tänä hetkellä parhaan vaihtoehdon vesikiertoinen

lämmitysjärjestelmä, joka esimerkiksi vesikiertoisena lattialämmityksenä antaa koettua asumismukavuutta, nykyaikaisen näkymättömän lämmönjakotavan sekä on tärkeä osa terveellistä lämmitystä", Asko Mäisti sanoo.