Suoran sähkölämmityksen muuttaminen vesikeskuslämmitykseksi

Suunnittelu

Vesikeskuslämmityksessä perusidea on vesi, joka toimii lämmönjakajana huoneiston huoneisiin. Lämmitystavalla on lukuisia etuja. Vettä voi lämmittää monella eri tavalla, esim. voidaan käyttää aurinkoenergiaa, maalämpöenergiaa, öljylämmitystä, kotimaista puuta ja niin edelleen. Näin on mahdollista säästää merkittävästi energialaskussa valitsemalla edullisin tapa lämmittää vettä.

Lämpö tuodaan mahdollisimman matalana lämpötilana huoneistoon. Vesikeskuslämmitys lämmönjakona sopii myös allergikoille ja astmaatikoille.

Vesikeskuslämmityksen suunnittelu perustuu aina huoneiston jokaisesta huoneesta määriteltyyn lämmön tarpeeseen. Sen mitoittamisessa huomioidaan johtumislämpöhäviöt ja myös ilmanvaihdon edellyttämät lämpöhäviöt. Näin saadaan selville, kuinka suuri lämmityspatteri kuhunkin huoneeseen tarvitaan.

Kun vesikeskuslämmitystä suunnitellaan, kannattaa samalla katsastaa ammattisuunnittelijan kanssa myös muut talon viihtyisyyteen liittyvät asiat kuten ilmanvaihto, vesi- ja viemärilaitteet, lämmityslaitteet ja sisäilmasto jne.

Esimerkkikohteen nykytilan kartoituksessa huomattiin, että osa vesiputkista ja -kalusteista on jo vanhentuneita ja huonokuntoisia. Samoin vesikalusteista tulee vettä vähän levottomasti ja ehkä liikaakin,jolloin vesijohtopainetta olisi hyvä pudottaa, samalla säästyy myös energiaa ja vettä.

Ilmanvaihto on esimerkkikodissa toteutettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Mutta korvausilman tulo on hyvin puutteellista, lähes olematonta. Varsinkin makuuhuoneissa on huono sisäilmasto.

Peruskorjauksessa kylpyhuone muutetetaan kodinhoito/kylpyhuonetilaksi, kalusteet uusitaan. Kellarikerroksessa lämpökeskuksen yhteyteen tehdään reilunkokoinen askartelutila, jolloin huone toimii kokonaisuutena monitoimitilana.

Vesi- ja viemärilaitepiirustuksesta käy esille kaikki putket, kalusteet ja varusteet. Siinä on huomioitu myös kattovesien poisjohtaminen sekä salaojaverkoston uusiminen ja pintavesien poisjohtaminen.

Lämmönjakopiirustuksesta näkyy miten putkistot on sijoitettu, missä on lämmityspatterit ja minkä kokoisia ne ovat. Pattereiden takaa tuleva korvausilma aikaansaa huuhteluvaikutuksen, jolloin sisällä on puhdas ja terveellinen sisäilmasto.

Kytkentä- ja toimintakaaviossa näkyy rakennuksen sydän; kattilalaitos, tarvittavat öljysäiliöt ja siihen liittyvä tekniikka.

Öljysäiliöiden ja lämmityskattilan asentaminen sekä elementtipiipun asentaminen

Suorasähkölämmitystalon muuttaminen öljylämmitystaloksi alkaa öljysäiliöiden ja lämmityskattilan sekä savupiipun asentamisesta. Esimerkkikohteeseen valittiin kaksi pienempää öljysäiliötä ja suoja-astiaa sen takia, että ne on saatu tilaan sisälle olemassa olevista aukoista ilman että seinä on tarvinnut avata.

Varsinainen lämmitysyksikkö sisältää kaiken muun paitsi öljypolttimen ja paisuntasäiliön, joka täytyy mitoittaa verkoston tilavuuden mukaan erikseen. Muuten lämmönjakeluyksikkö säätöautomatiikkoineen on täydellinen eikä tarvitse erillistä palo-osastointia.

Nykyaikainen lämmönjakelujärjestelmä voidaan sijoittaa vaikkapa askarteluhuoneeseen tai johonkin muuhun harrastetilaan. Samaan tilaan voidaan ottaa kuntopyörä, soutulaite tai miksei myöskin työpöytä ja käyttää sitä ikäänkuin toimistohuoneena.

Olennainen asia perusparannuksessa on savuhormin asentaminen. Suorasähkölämmitteisessä talossa ei yleensä hormia ole, jolloin helpointa on käyttää elementtirakenteista piippua. Hormi viedään ulos seinään tehdystä reiästä, teräksinen elementtipiippu kiinnitetään alatuelle. Räystäälle asennettava toinen tukipiste pitää hormin paikoillaan.

Jos talossa on hormi, se käytetään hyväksi asentamalla vain haponkestävä teräsputki hormin sisälle ja eristämällä se.

Piippu voidaan tuoda mahdollisimman läheltä talon seinää, jolloin joudutaan tekemään räystääseen reikä niin että saadaan tuo piippu tuotua ylös katolle. Toinen vaihtoehto on tuoda piippu niin ulos että se saadaan vietyä räystään sivustä ylös saakka ja vältytään räystään rei’ittämiseltä. Elementtipiippu yhdistetään liitoshormilla lämmitysyksikköön. Koska ne on valmistettu tehtaalla määrämittaisiksi, liittäminen työmaalla käy sitten varsin helposti. Osat vain painetaan paikalleen. Liitoshormissa on 100 mm haponkestävä teräsputki ja sen ympärillä 50 mm villaa eristeenä. Pintaverhouksena on tehty siisti peltikuori. Liitoshormi ja lämmönlähde yhdistetään vielä liitosputkella. Sitten voidaankin käynnistää öljypoltin.

Käyttövesijärjestelmän asennus ja lattialämmityksen asentaminen

Kohteen pesuhuoneessa remontti lähti liikeelle suunnittelijan kuntoarviosta minkä perusteella hän teki työselityksen niin, että kaikki vanhat kaakelit pudotettiin alas seiniltä, purettiin levyt pois seiniltä, piikattiin lattiasta laatat pois ja tarkistettiin alusrakenteet löytyykö mitään koskeusvaurioita. Jos kosteusvaurioita löytyi, korjattiin ne.

Kohteen lattiarakenne tehtiin filmipintaisesta vanerista, vanerista tehtiin vesitiivis muotti minkä päälle asennettiin teräsverkko, joka toimi siteenä betonivalulle. Teräsverkkoon kiinnitettiin vesikiertoinen lattialämmitysputki. Minkä paksuista putkea käyttää, riippuu siitä kuinka paljon on varaa lattiapintaa nostaa. Valittavana on 12 mm,15 mm ja 20 mm paksuiset putket. Kohteessa käyttettiin 15 mm putkea, joka nosti lattian pintaa noin 50-60 mm.

Lattialämmitysputki asennettiin teräsverkkoon kuparisia sidelankoja apuna käyttäen noin puolen metrin välein. Putken lenkitys tehtiin siten, että putki tulee noin 15 cm jaolla. Näin saatiin tasainen lämpötila lattiaan. Missään nimessä putken päitä ei saa vetää niin tiukalle mutkalle, että on vaara että putki painuu päälenkin kohdalta lyttyyn.

Betonivalua varten nostettiin filmipintaisella vanerilla reunat ylös, eli tehtiin työaikainen vesitiivismuotti, niin että työnaikainen kosteus ei päässyt rakenteisiin imeytymään vaan se kaikki todella haihtui pois ja kuivui. On hyvä muistaa, että betonilattialle jää riittävän pitkä kuivatusaika ennen kuin aloittaa vesieristystyöt.

Käyttövesijärjestelmä kohteessamme tehtiin niin, että käyttövesijärjestelmä tuotiin yläkautta katossa muoviputkella suojaputkessa. Suojaputkesta on se hyöty, että jos vuoto sattuu varsinaisessa vesijohdossa, niin suojaputki paljastaa sen mahdollisimman nopeasti. Suojaputkea     pitkin vuoto valuu valvottuun paikkaan missä se ei aiheuta sitten suurempia vesivahinkoja. Toinen hyöty suojaputkesta on se että, sitten saadaan vedettyä vanha putki pois ja työnnettyä uusi vesijohtoputki paikoilleen ilman että rakenteita tarvitsee avata.

Kohteessa kaikki lämmitysverkoston runkolinjat tehtiin kupariputkesta ja paloturvallista
kylmäjuotostekniikkaa käyttämällä. Se on myöskin mahdollista tehdä erilaisilla teräsputkilla tai sitten happitiivillä muoviputkella.

Paineenalennusventtiili asennetaan aina heti päävesimittarin jälkeen ja sen tarkoitus on alentaa 5-6 kilon paine verkostosta vajaaseen 3 kiloon ja näin myös saadaan käyttömukavuutta lisää. Eli vesi ei tule hanasta pärskähtämällä, vaan se tulee jouheesti, samalla se vähentää veden kulutusta olennaisesti. Samalla virtaamisnopeus verkostossa pienenee niin, että se säästää verkostoa ja viraamisäänet häviää, samoin kun hanoja suljetaan, paineisku eli vastaisku jää sieltä paljon vähäisemmäksi. Huoltolenkin avulla paineenalennusventtiili huolletaan eli suljetaan paineenalennusventtiilin molemmin puolin hanat ja avataan kiertolenkki. Huollon aikana veden saanti on aivan normaalia asunnossa. Kun venttili on kunnossa se ruuvataan paikalleen ja suljetaan kiertolenkki ja näin on matalapaine koko vesijohtoverkostossa.

Patterin asennus ja laitteistojen säätäminen

Vanhan sähköpatterin purkamisen jälkeen seinään tehtiin korvausilma-aukko raitisilmapatteria varten. Aukossa olevan putken pitää olla sisältä ulospäin hieman kallellaan, jotta putkeen mahdollisesti tiivistyvä kosteus pääsee virtaamaan ulospäin eikä asuntoon sisälle. Tärkeätä on myös eristää putki huolellisesti ulkopuolelta.
   
Raitisilmapatterin asennuskehykseen asennettiin reunoilta solukumilla tiivistetty ilmansuodatin. Näin kaikki epäpuhtaudet jäävät suodattimen taakse.

Ulkoa tuleva ilma tulee raitisilmapatterin suodattimen väliin, ja menee ensin alaspäin. Sen jälkeen se nousee kanavia pitkin ylös. Näin ilma esilämpiää niin, että minkäänlaista vedon tunnetta ei aistita.

Suorasähkölämmitteisten patterien sähköjohtojen poiston yhteydessä on hyvä uusia kaikki jalkalistat, koska niihin jää muuten ikävän näköinen aukko. Vesiputket ja sähköjohdot kuljetetaan kätevästi ontossa jalkalistassa, näin johdot ovat näkymättämissä ja antavat siistin vaikutelman. Jalkalistamoduuliin on saavana myös sähköpistokkeita. Onttoja jalkalistoja on mm. valkoisia muovisia, alumiinisia ja puisia.

Patteriasennuksen jälkeen tehdään säätötoimenpiteet. Ensimmäiseksi
säädetään öljypolttimen palamishyötysuhde optimaaliseksi, niin ettei hukkalämpöä synny. Toiseksi säädetään lämmitysjärjestelmä vastaamaan aina ulkolämpötilaa. Kun pakkanen ulkona nousee, laitteisto syöttää juuri sopivan lämpöistä vettä lämmitysjärjestelmään. Kolmanneksi säädetään lämpimän käyttöveden lämpötila 55 asteeseen. Viimeiseksi säädetään lämpimän ja kylmän käyttöveden paine sopivaksi siten, että kun hana avataan, vesi virtaa lepposasti eikä pärskähtämällä.

Lämmönlähteen säätämisen ja koekäytön jälkeen on vielä ilmattava lämmityspatterit. Niissä oleva ilma häiritsee lämpivän veden virtausta eikä näin ollen anna parasta mahdollista hyötysuhdetta vesikierrolle.

Ilmaamisen jälkeen säädetään ulkoilmaventtiilit suunnitelmia vastaavalle tasolle. Karkea säätö tehdään patterin mukana tulevan taulukon mukaisesti, eli taulukossa ilmoitetaan kuinka monta milliä kukin ulkoilmaventtiili jätetään raolleen. Rako tarkistetaan työntömitalla.

Lopuksi säädetään kunkin patterin vesivirtaama vastaamaan patterin tehoa. Näin lämmitysjärjestelmä on tasapainotettu vastaamaan suunnitelmissa ilmoitettuja arvoja.

Vanhan sähköpatterin purkamisen jälkeen seinään tehtiin korvausilma-aukko raitisilmapatteria varten. Aukossa olevan putken pitää olla sisältä ulospäin hieman kallellaan, jotta putkeen mahdollisesti tiivistyvä kosteus pääsee virtaamaan ulospäin eikä asuntoon sisälle. Tärkeätä on myös eristää putki huolellisesti ulkopuolelta.

Raitisilmapatterin asennuskehykseen asennettiin reunoilta solukumilla tiivistetty ilmansuodatin. Näin kaikki epäpuhtaudet jäävät suodattimen taakse.

Ulkoa tuleva ilma tulee raitisilmapatterin suodattimen väliin, ja menee ensin alaspäin. Sen jälkeen se nousee kanavia pitkin ylös. Näin ilma esilämpiää niin, että minkäänlaista vedon tunnetta ei aistita.

Suorasähkölämmitteisten patterien sähköjohtojen poiston yhteydessä on hyvä uusia kaikki jalkalistat, koska niihin jää muuten ikävän näköinen aukko. Vesiputket ja sähköjohdot kuljetetaan kätevästi ontossa jalkalistassa, näin johdot ovat näkymättämissä ja antavat siistin vaikutelman. Jalkalistamoduuliin on saavana myös sähköpistokkeita. Onttoja jalkalistoja on mm. valkoisia muovisia, alumiinisia ja puisia.

Patteriasennuksen jälkeen tehdään säätötoimenpiteet. Ensimmäiseksi säädetään öljypolttimen palamishyötysuhde optimaaliseksi, niin ettei hukkalämpöä synny. Toiseksi säädetään lämmitysjärjestelmä vastaamaan aina ulkolämpötilaa. Kun pakkanen ulkona nousee, laitteisto syöttää juuri sopivan lämpöistä vettä lämmitysjärjestelmään. Kolmanneksi säädetään lämpimän käyttöveden lämpötila 55 asteeseen. Viimeiseksi säädetään lämpimän ja kylmän käyttöveden paine sopivaksi siten, että kun hana avataan, vesi virtaa lepposasti eikä pärskähtämällä.

Lämmönlähteen säätämisen ja koekäytön jälkeen on vielä ilmattava lämmityspatterit. Niissä oleva ilma häiritsee lämpivän veden virtausta eikä näin ollen anna parasta mahdollista hyötysuhdetta vesikierrolle.

Ilmaamisen jälkeen säädetään ulkoilmaventtiilit suunnitelmia vastaavalle tasolle. Karkea säätö tehdään patterin mukana tulevan taulukon mukaisesti, eli taulukossa ilmoitetaan kuinka monta milliä kukin ulkoilmaventtiili jätetään raolleen. Rako tarkistetaan työntömitalla.

Lopuksi säädetään kunkin patterin vesivirtaama vastaamaan patterin tehoa. Näin lämmitysjärjestelmä on tasapainotettu vastaamaan suunnitelmissa ilmoitettuja arvoja.

Suurimman muutoksen talossa monitoimitilan ohella koki saunaosasto. Sinne rakennettiin pesuhuoneen yhteyteen kodinhoitotila, jossa hoidetaan sekä pyykinpesu että -kuivaus. Pyykki saadaan kuivumaan hyvin, koska huoneeseen järjestettiin kunnollinen ilmanvaihto ja asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys.

Alhaalta ylöspäin suuntautuva lämpö nostaa vesihyöryä kohti ilmavaihtokanavan poistoventtiiliä, ja sitä kautta se viedään ulos. Korvausilma otetaan oven alta kynnysraon kautta niin että huoneeseen syntyy ilmanhuuhteluvaikutus.

Omalta osaltaan pyykinkuivausta ja myöskin pesutilan huoneilman kuivausta helpottaa kauniin näköinen pyyhepatteri, jossa onkuivatusmetrejä niin paljon että siihen mahtuu kokonaisen perheen pyyhkeet ja melkeinpä lakanatkin kerralla kuivumaan.

Joka Kodin Asuntomarkkinoissa esitetyistä jaksoista on koostettu video, jonka tilausohjeet löydät www-sivuiltamme www.asuntotieto.com. Voit myös tilata videon sähköpostitse osoitteesta merja.ratia@asuntotieto.com, puhelimitse Suomen Asuntotietokeskus, puh. 09-6226 310 tai faxilla 09-6226 3131.

Tilaa video!