Rakennus- ja remonttitieto

Komea ja kaunis massiivilautalattia nykyajan keinoin

Lankkulattialla on vankka kannattajajoukkonsa. Miksi ei olisi - luonnollinen, luja raaka-aine ja lämmin pinta jalan alle. Sen haittapuolena on yleensä ollut elävyys, jonka seurauksena on ikävää narinaa. Myös pintakäsittely on helposti jäänyt epätasaiseksi - tosin on makuasia, pitääkö sitä oikeassa lankkulattiassa niin huonona asiana.

Tarjolla on nykyaikaisempikin ratkaisu. Lankkulattian voi tehdä valmiista tavarasta - se on pontattua, määrämittaista, massiivipuusta laminoitua materiaalia. Tuloksena on nopeasti asennettava, erittäin mittatarkka ja elämätön pinta, jonka voi käsitellä yhtä kirkkaaksi ja tasaiseksi kuin parketin.

Valitsemamme kotimainen massiivimäntylankku muodostuu kolmesta eri lamellista: pinta- ja pohjalamellit on pitkittäissuuntaiset ja välissä on poikittain mäntysäle. Nämä ovat kaikki samasta, tiukkasyisestä sydänpuusta. Kerrokset on prässätty kovalla voimalla kiinni toisiinsa. Pintakäsittely on tehty vesiohenteisella, täysin päästövapaalla lakalla koko laudalle: myös alapuoli ja pontit on lakattu. Tämä on yksi tärkeä syy puun elämättömyyteen.


Valmistaja on North 3 - TEC oy Kestilästä.

Asensimme tällaisen massiivimäntylankkulattian vanhaan omakotitaloon. Välipohjaan pantiin koolaus 60 sentin jaolla, vasojen väliin puukuituvilla ja päälle rakennuskartonki. Tällä kertaa laudoitus tuli poikkeuksellisesti poikittain ikkunasta lankeavaan valoon nähden - yleensähän lattia asennetaan aina päävalon suuntaisesti - mutta tässä tapauksessa muut seikat painoivat enemmän ja kun materiaali on VTT:n tutkimustenkin mukaan elämätöntä, valmis pinta tuskin tulee peilaamaan häiritsevästi.

Lauta on pontattua eikä pintaan tule jäämään minkäänlaista rakoa. Kun talo vielä oli vanha, mittaaminen oli tehtävä erityisen huolellisesti. Jako on suunniteltava aina etukäteen: seinien erisuuntaisuuden mahdollisesti aiheuttama kiilaus on puolitettava heti lähdöstä, jolloin se näkyy vähiten. Ei ole ollenkaan suotavaa, että toisen seinän vierelle joudutaan lopuksi veistelemään ohutta tikkua tilkkeeksi!

Lankkujen pituus oli 240 cm, leveys 15,8 cm. Kun paksuus oli 28 mm, lattia voitiin hyvin rakentaa sääntöjen ja määräysten mukaisesti 60 koolausjaolla.

Tätä lattiaa ei asennettu uivaksi vaan kiinteäksi: se ruuvattiin urosponteista koolauspuihin 55-60 mm pitkillä, ns. hobay-ruuvilla. Tällaisen ruuvin kannan juuressa on tuuman verran kierteetöntä osuutta, jolloin se on itsestään senkkaava ja uppoaa kauniisti urospontin sisälle ilman seuraavan laudan asentamista haittaavia pikkusäleitä.

On ehdottomasti käytettävä sellaista naulapussia, joka ei kylvä ruuveja lattialle: jos päälle astuu niin lattiaan jää pysyvä jälki! Paras on pitää ruuvit mahdollisimman pitkään samassa laatikossa missä ne ovat tehtaalta tulleet, vaikka sitten joutuukin ottamaan ylimääräisiä askelia.

Elämisvaraa on jätettävä puolisen senttiä joka suuntaan. Ensimmäinen lauta ruuvataan seinän viereen sinne asetettuja pikkukiiloja vasten. Urapontin pohjaan työnnetään erityiset täyttölistat aina ruuvin kohdalle - ruuvaushan tietysti tapahtuu koolauspuuhun. Tämä siksi, että nämä laitimmaiset ruuvit pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle seinää, jotta ne jäisivät tulevan jalkalistan alle. Kun alla on naaraspontti, se saattaa helposti lohjeta ilman lisätukea.

Kuten kaikessa lattianasennuksessa, myös tässä ensimmäiset lautarivit ovat lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Ne on saatava ehdottoman suoriksi! Tässä pitkä
alumiinilinjari on lähes välttämätön apuväline.

Ensimmäisen rivin jälkeen kiinnitys tapahtui sitten urospontin puolelta. Ruuvi ajetaan puuhun pontin juuresta noin 30 asteen kulmassa - tuon edellä mainitun, seinää vasten tulevan rivin kohdallahan ruuvi tuli mahdollisimman pystysuoraan.

Ruuvin kanta pyrittiin upottamaan hiukan puun sisään; ei liikaa, ettei tapahtuisi lohkeilua ja pinnan rikkoutumista. Vaikka käytettiinkin hobay-ruuvia, pontti on hyvä nopeasti tarkistaa ennen seuraavan laudan työntämistä paikalleen jotta se menisi sulavasti aivan kiinni edelliseen.

Kun lattiaa lasketaan koolauksen päälle, ei välttämättä voida aina käyttää kokonaan edellisestä rivistä jäänyttä palasta uuden rivin aloittamiseen. Jatkokohtahan tulee tässä aina vasan kohdalle. On myös muistettava olla järjestämättä kahta jatkoskohtaa vierekkäin: aina pannaan ensin yksi ehjä lauta väliin.

Ovenpieliä kierrettäessä jätettiin niinikään tuo puolen sentin elämisvara samoin kuin patterinputkien kohdalle. Asennus oli hyvin nopeaa materiaalin vankkuuden ansiosta ja valmis pinta syntyi nopeasti.

Hinnaltaan tällainen lattia asettuu samaan tasoon uivaksi asennettujen, parempilaatuisten lautaparkettien kanssa. Melko samoissa ollaan myös verrattuna perinteiseen lautalattiaan, kun sellaisen hiotuttaa ja lakkauttaa erikseen.

Lisätietoja: North 3 -TEC Oy
Pyhännäntie 3, 92700 KESTILÄ
puh. 08-8174 090

email: north@3tec.inet.fi

>Lisää rakennus- ja remonttitietoa