REMONTTIVINKKI: Laattatäydennystä keittiöön
Keittiön työtaso ja sen yläpuolella oleva kaapisto ulottuivat sivuseinään. Niiden väliin jäävä seinän osa oli laatoitettu kuten tapa vaatii, mutta sivuseinän osuus oli jäänyt ilman. Vajaat parikymmentä laattaa rakentaja oli siinä säästänyt...
Päätettiin saattaa työ kunnolla loppuun. Koko keittiön ulkonäkö paranisi huomattavasti ja lisäksi saataisiin suojaa roiskevettä vastaan, tiskipöydän vesipiste kun oli heti vieressä.
Laattoja oli aikoinaan jäänyt runsaasti yli. Onnekas asia, sillä aivan samannimiset laatat saattavat tulla eri polttoerästä ja sävyerot ovat tavallisia.
Lisäksi oli hankittu
- laattaliimaa
- saumausainetta
- saumanarua
- silikonia
- maalarinteippiä
- karkeaa hiomapaperia
Työkaluiksi tarvittiin
kynä ja mittanauha, silikonipuristin, kumilasta, levityskampa ja laattaleikkuri. Lisäksi varattiin käden ulottuville talouspaperipaloja, astianpesuainetta, ämpäri, puhdistusriepu, pesusieni ja suojahansikkaat.
Jos on tarpeen suojata ympäristöä, muovikelmu on sopivin materiaali.
Levityskampa laatan mukaan
Laatat olivat kooltaan 10 x 10 cm. Jako ei sattunut korkeussuunnassa aivan tasan kaapiston pohjan kanssa, joten oli kaksi vaihtoehtoa: mennäänkö kokonaisin laatoin pohjan ohi vai leikataanko tasan sen mukaisesti. Makuasia - päätettiin leikata ylin laattarivi pohjan korkeudelle.
Toisessa vaihtoehdossa laatat olisivat jääneet ehjiksi ja myös ylös olisi silloin tullut ehjä, pyöristetty laatan reuna. Sen merkitys ei kyllä olisi ollut suuri, koska ulkoreunat joudutaan joka tapauksessa viimeistelemään silikonilla.
Hyvä kuitenkin, että laattoja oli käytettävissä runsaasti: kapeitten suikaleiden leikkaaminen on hankalaa ja susikappaleita tulee varmasti.
Kaapiston pohjaa kiersi valolista, joka irrotettiin varovaisesti kokonaisena. Mitattiin ja merkittiin laattajako seinään ja alettiin töihin. Tässä vaiheessa on tietysti hyvä suojata arat pinnat mahdollisilta roiskeilta.
Kosteussulkua ei katsottu tarpeelliseksi lisätä tähän hyvin maalattuun ja pinnoitettuun seinään. Hiottiin alusta vain karkeammaksi ja levitettiin sitten liima - ei kuitenkaan aivan merkkiviivaan saakka, jotta liimaa ei vahingossa leviäisi tulevan laatoituksen ulkopuolelle.
Levityskampa valitaan laatan selkäpuolen kuvion mukaan: mitä korkeampi ja isompi kuvio, sitä leveämpi ja harvempi hammastus.
Liiman tai laastin levityksessä - märkätiloissahan ei yleensä saisi käyttääkään muuta kiinnitystä kuin laastia - levitetään ainetta seinään vain sen verran kuin ehditään latomaan laattoja ennen kuin liima kuivuu.
Laitimmaiset laatat puolestaan otettiin sovinnolla käteen ja levitettiin liimaa niiden takapuolelle. Niiden kohdallehan seinään siis laitettiin liimaa niukalti leviämisen estämiseksi.
Suojaa kätesi!
Laattojen välin pitämiseksi tasaisena käytettiin saumanarua vaakasaumoissa; pystysaumat katsottiin silmällä. Aivan alimmaisen laattarivin ja pöydän pinnan väliin ei pantu narua vaan sopivan ohut lista ohjaamaan aloitusta.
Laattojen latominen eteni nopeasti, suunta oli alhaalta ylös. Yläreunan laatat leikattiin (susikappaleita ei tullut!) ja leikkausjälki hiottiin pikaisesti hiekkapaperilla, sillä se on leikkurin jäljiltä hyvinkin terävä ja sitä pitkin joudutaan vielä vetämään sormenpäällä kun reunoja viimeistellään silikonilla.
Kun liimaus oli kuivunut jonkin aikaa, saumanarut vedettiin varovasti pois. Liiman kuivumisaika on kerrottu purkin kyljessä ja sitä on syytä noudattaa. Sen jälkeen voitiin aloittaa saumaus.
Saumausta tehtäessä on käytettävä kumihansikkaita! Sementtipohjainen mönjä on erittäin emäksistä ja syö sormet inhottaville haavoille alta aikayksikön.
Aineesta tehdään kittimäinen tahna, joka levitetään pinnan yli kumilastalla pyrkien painelemaan sitä saumoihin niin, ettei sinne jää ilmakuplia. Heti tämän jälkeen pyyhitään ylimääräinen aine mahdollisimman tarkkaan pois, annetaan kuivahtaa ja pestään pinta kumisienellä. Annetaan taas kuivua: nyt pintaan jää enää ohut, pölymäinen ketto, joka pyyhitään kevyesti pois kuivalla, puhtaalla, väriä päästämättömällä rätillä.
Samalla voi katsella saumoja tarkasti ja jos siellä näkyy liiallista huokoisuutta, voi kastaa sormen (hansikkaan sisällä olevan) veteen ja silitellä nämä kohdat umpeen.
Viimeiseksi vedetään laattapinnan ulkosaumat umpeen silikonilla - myös työtason ja laatoituksen välinen rako. Varminta on kiinnittää vielä maalarinteipit tulevien saumojen molemmin puolin; vain paljon silikonihommia tehnyt osaa tehdä siistin jäljen ilman niitä. Käytetään puristinta ja viimeistellään saumat taas sormenpäällä, joka on kastettu vedellä ohennettuun astianpesuaineeseen!
Tässä tarvitaan nyt noita talous- tai vessapaperinpalasia: kädet puhdistetaan niihin työn aikana monta kertaa, ja käytetty lappu on heitettävä välittömästi roskiin. Silikoni nimittäin tarttuu takuuvarmasti myös kaikkeen sellaiseen, missä siitä on mahdollisimman paljon haittaa!