Edullista ja ekologista lämpöä pelleteillä

Pelletti on uusiutuva polttoaine, joka valmistetaan sahateollisuuden sivutuotteista - pääasiassa niin sanotusta kutterinpurusta - kovassa paineessa noin 100 asteen lämpötilassa pieniksi nappuloiksi. Pellettien kuutiopaino on noin 650 kg. Esimerkiksi kuiva kuusipuu painaa noin 400-450 kg kuutiolta. Jos puolestaan verrataan pellettien energiasisältöä öljyyn, 2,2 kg pellettejä vastaa yhtä litraa öljyä.

Pellettilämmitysjärjestelmään kuuluu pellettisäiliö, josta aine siirtyy siilon kautta kuljetusruuvin voimalla kattilalle. Siellä lämpö syntyy polttimen avulla.

Uusissa rakennuksissa pellettisiilo ja -säiliö sijaitsevat hyvinkin lähellä poltinta ja kattilaa, mutta välttämätöntä se ei ole: jos halutaan muuttaa vanhempi järjestelmä käyttämään pellettejä, asennetaan imuri, jolla polttoaine imetään polttimelle.

"Puupellettejä valmistetaan Suomessa vuosittain noin 400 000 tonnia, joka vastaa noin 80000 omakotitalon tarvetta", kertoo Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n puheenjohtaja Johanna Teiskonen. "Kotimaassa tästä käytetään kuitenkin vasta noin viidennes suurimman osan mennessä vientiin. Pääkäyttäjät ovat Ruotsi ja Englanti."

Polttoaineena puupelletti on ekologinen ja puhtaasti palava. Se ei lisää hiilidioksidipäästöjä: poltossa vapautuu hiilidioksidia sama määrä kuin vapautuisi saman puumäärän lahotessa luonnossa.

Mikko Välikoski muutti lämmitysjärjestelmänsä pellettivoimaiseksi pari vuotta sitten. Sillä lämmitetään 1950-luvulla rakennettu omakotitalo sekä erillinen autotalli, yhteensä noin 330 lämmitettävää neliötä.

Pannuhuone on saman kokoinen kuin mikä hyvänsä pannuhuone, mutta pellettien varastointi ottaa selvästi enemmän tilaa. "Minimissään se voisi olla 6-7 kuutiota, jos käyttää irtotavaraa. Optimikoko voisi olla kymmenkunta kuutiota", Välikoski arvioi. Säiliöautolla toimitettavan pelletin hintaan voi vaikuttaa kertaostojen suuruudella: mitä isompi toimituserä, sen halvemmaksi tavara tulee.

"Huoltotoimenpiteet edellyttävät tuhkanpoistoa, kovemmilla pakkasilla kun pellettejä menee paljon noin kahden viikon välein ja lämpimämmillä säillä vastaavasti harvemmin. Kesäaikana on päällä vain lämmin käyttövesi ja pesutilojen lattialämmitys ja silloin väli on kuukausia; viime kesänä lähes neljä kuukautta. Kun samassa yhteydessä puhdistaa pannun putket, aikaa kuluu kerralla 15 - 20 minuuttia."

Välikoski on valintaansa tyytyväinen. Pellettejä on kulunut noin 11,5 tonnia vuodessa.
"Käytännössä se tarkoittaa sitä, että investointikustannukset on lähes kuoletettu ensimmäisten kahden vuoden aikana."

Kaikkien muiden nykyaikaisten kattiloiden tavoin myös pellettikattilassa on varalla sähkövastus, jonka teho on 6 kW. Täällä sen kytkeytymisrajaksi on määritetty 40 astetta - se siis alkaa lämmetä, kun kattilaveden lämpötila laskee sen alle.

Pellettien polttamista varten on olemassa myös aivan omia tulisijoja. Vaikka moni mieltää ne meillä vielä uutuuksiksi, niitä on itse asiassa valmistettu Keski-Euroopassa jo parinkymmenen vuoden ajan. Parhaiten ne soveltuvat lisälämmönlähteiksi suoralla sähkölämmityksellä varustettuihin taloihin sekö kesämökille. Niihin voi ohjelmoida erilaisia lämmitysaikatauluja, joiden mukaan tuli syttyy ja sammuu vuorokauden eri aikoina. Halutessaan sytyttämisen tai sammuttamisen voi hoitaa myös kännykällä. Pellettisäiliön koko vaihtelee 10 -100 kg, mikä tarkoittaa käytännössä täyttöväliä vuorokaudesta viikkoon.

Tulisijassa on puhallin, joka levittää lämmitetyn ilman huonetilaan ja siihen voidaan liittää myös huonekohtainen termostaatti. Tulisijoja löytyy erikokoisiin tiloihin; painohaarukkaa on väliltä 100 - 300 kg. Kevyimmät eivät siis tarvi vahvistettua alustaa vaan riittää, kun se on palamaton. Niitä voidaan liittää vesikeskuslämmitykseen, jolloin vesi kiertää tulisijan kautta, lämpiää siellä ja jatkaa sitten edelleen verkostoon tai lämminvesivaraajaan. Savuhormiksi pellettitulisijalle suositellaan haponkestävää sisäputkea.

Lue myös:
Puupelletti lämmönlähteenä

Lisätietoa:
VAPO

Joka Kodin Asuntomarkkinat 16.12.2005