Asennetaan massiivilautalattia

Puu on eri muodoissaan yksi suosituimpia lattian pintamateriaaleja. Sitä on tarjolla monenlaisina ratkaisuina ja moniin eri tarpeisiin - onhan yksistään parketteja varmasti satoina versioina. Puuvalikoima yltävää kotoisesta koivusta mitä eksoottisimpiin tropiikin puihin ja lautojen kiinnittämiseksi toisiinsa ja lattiaan on niinikään toinen toistaan kekseliäämpiä ratkaisuja.

Yksi vaihtoehto ovat massiivilautalattiat. Myös niitä on erilaisia: perinteisen "yhdestä puusta" höylätyn lankun lisäksi on esimerkiksi leveitä lankkuja, jotka on valmistettu tavallaan liimapuurakenneperiaatteella - kapeita suikaleita on liimattu toisiinsa, millä on minimoitu lankun elävyys ja halkeileminen.

Nyt asennetaan massiivilautalattia 21 mm paksusta, ympäripontatusta kuusilautalankusta. Sen hyötyleveys on 110 mm hyötyleveys ja se on käsitelty konjakinsävyyn värjätyllä öljyvahalla. Pintakäsittelyvaihtoehtoja on tietysti monenlaisia - vahatun lisäksi lankkuja saa öljyttyinä tai lakattuina ja halutessaan myös ilman minkäänlaista pintakäsittelyä.

Eri valmistajien ohjeet alustan suhteen vaihtelevat hiukan. Betonilattian päälle asetetaan yleensä ensin 0,2 mm paksu rakennuskalvo kosteuseristeeksi ja sen päällä jonkinlainen askeläänieriste. Tämän lattian valmistaja on ottanut huomioon myös sen mahdollisuuden, että kerrostalossa lattia asennetaan betonisen, lämpimän välipohjalaatan päälle: silloin ei tarvita kosteussulkukalvoa vaan pannaan lankut suoraan askeläänieristeen päälle.

Aluksi tarkistetaan seinien samansuuntaisuus: onko kiilausta ja jos on, pitääkö se ottaa huomioon jo lähdössä. Jos sitä on syytä korjailla, se tehdään yleensä puolittamalla, jolloin se ei näy niin selkeästi yhdessä paikassa. Toinen asennusohjeesta ennen asennukseen ryhtymistä tarkistettava asia on se, mikä on lattian enimmäispituus ja -leveys ilman liikuntasaumoja; seinien viereen ja patteriputkien reikiinhän on tietysti myös aina jätettävä elämisvaraa.

Laudat liimataan toisiinsa pontista, joten tästä tulee tavallaan "uiva lautalattia". Koolattuun lattiaan ne naulattaisiin tai ruuvattaisiin, samoin vanhaan puulattiaan, johon laudat pitäisi asentaa ristisuuntaisesti vanhaan lattiaan nähden. Muutenhan perussääntö on se, että laudat pitäisi asentaa pitkittäin päävalon suuntaisesti.

Siveltimellä levitetään liimaa pontteihin ja laudat nakutellaan kiinni toisiinsa lyöntikapulalla.

Koska lähtöseinä oli suora, voitiin tehdä sitä vasten kolme, neljä riviä, käytiin välillä syömässä jotta liimaus kuivuisi ja kun tultiin takaisin, lähtönä olikin nyt tukeva ja suora alusta, mitä vasten voitiin lähteä latomaan lautoja. Ennen sitä se kuitenkin vedettiin irti seinästä ja laitettiin pienet kiilat seinän ja lautojen väliin elämisvaraksi. Raon sopiva väljyys on esimerkiksi 8 - 10 mm.

Raoista ylitse pursuava liima pyyhitään työn edetessä pois kostealla, väriä päästämättömällä rievulla.

Ovien kohdat on mietittävä huolella. Väliovien puitteita saatetaan joutua lyhentämään ainakin lattialistojen takia. Jos huoneessa on parvekkeen ovia, pitää jo lattiamateriaalia valittaessa kiinnittää huomiota siihen, mahtuvatko ne aukeamaan. Jos näin ei ole ja niitä pitää lyhentää alareunasta, on tutkittava hyvin tarkasti, leikkautuvatko silloin esimerkiksi tiivistepinnat pois. Silloin hommassa ei ole juuri järkeä - Suomessa on talvella kohtuullisen viileää eikä uusi lattia paljon lohduta, jos sen pinnassa käy jäinen veto!

Viimeisen laudan ja seinän väliin jätetään samanlainen elämisrako kuin lähtöönkin. Kiilojen avulla lauta kiilataan tiukasti edellistä lautaa vasten, jotta liima pääsee jämähtämään siihen kunnolla. Kiilat poistetaan seuraavana aamuna, kun liimaukset kuivuneet. Lopuksi asennetaan jalkalistat ja siinä on syytä vilkaista seinän toisellekin puolelle: onko näkyvissä vesipisteitä tai sähkörasioita, jotka kertoisivat mahdollisista vedoista seinärakenteen sisällä. Niitä ei kannata porata rikki...

Lattian mukana toimitetaan hyvät huolto-ohjeet. Niihin kannattaa lisätä vielä se, että asennuksen aikana mahdollisesti rispaantuneet vesijohtojen reiät tai vastaavat voi käsitellä superloninpalalla, joka on kastettu samaan vahaan jota jo tehtaalla on käytetty lautojen käsittelyyn. Tätä tapaa voi sitten jatkossakin käyttää lattian huoltoon.

Massiivilautalattia pysyy parhaiten kunnossa, kun huonetilan suhteellinen ilmankosteus pysyy 40 - 60 % välillä. Sehän elää jonkin verran ja kun ilmankosteus tuppaa varsinkin lämmityskaudella, talven aikana laskemaan helposti kovinkin alas, siihen voi syntyä rakoja ja pahimmassa tapauksessa jopa halkeamia. Ilmankostuttimet ovat puulattiaisessa huoneessa paikallaan.

Lisätietoja:
Luvia -massiivilattiat
Luvia Wood Oy, Luvia
www.luviafood.fi


Lue lisää Remontti-Reiskan ohjeita lattioista!

Lisää puun käytöstä rakentamisessa ja sisustamisessa:
www.puuinfo.fi
"Puu tekee kodin"

Joka Kodin Asuntomarkkinat 24.3.2006