Rakennus- ja remonttitieto

Vanhan hirsitalon peruskorjaus: sisäseinärakenteet


Hirsiseinien rakoja tavattiin aikoinaan tilkitä sammalella, usein myös pellavalla. Päälle laitettiin pinkopahvi, joka saatettiin myöhemmin maalata tai tapetoida. Näin oli tehty täälläkin.Kun nyt ryhdyttiin parantamaan seinien lämmöneristystä, pinkopahvit revittiin ensimmäiseksi pois.

Tässäkin työvaiheessa pyrittiin noudattamaan vanhoja menetelmiä ja tilkittiin rakoja ensin pellavalla. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäeristeeksi päätettiin laittaa 75 mm puukuitueriste. Pohdintaa aiheutti, pitäisikö eriste lisätä ulko- vai sisäpuolelle. Energiataloudellisista syistä ulkopuolinen lisäeristys olisi ollut järkevämpi, jolloin sisäpuolelle jäävä massiivinen hirsi olisi tasapainottanut lämpöenergian muutoksia.

Tästä huolimatta päädyttiin sisäpuoliseen eristykseen: "Emme halunneet rikkoa julkisivun kaunista ilmettä", Tuomas Peltola sanoo. "Nyt päästiin pelkällä maalauksella; jos olisimme purkaneet sen ja lisänneet eristeen, esimerkiksi kaikki ikkunat olisivat jääneet syvennyksiin. Lopputulos ei olisi miellyttänyt."

Kun pahvit oli poistettu voitiin tarkistaa, missä kunnossa vanha hirsirakenne oikein oli. Tässä vaiheessa ei enää ollut suurikaan yllätys, että niin puu kuin rakenteetkin olivat terveitä. Tilkitsemisen jälkeen pinkopahvin tilalle laitettiin ohut paperi estämään mahdollinen ilmavirta ulkoa sisälle.

Paperin päälle tehtiin niin sanottu liukukoolaus, joka mahdollistaa hirsiseinän elämisen suhteessa kolattavaan runkoon.

Koolausrungon päälle tulee ilmansulkupaperi ja sen päälle 22 mm paksu Huokoleijona -levy. Tämä huokoinen puukuitulevy valittiin sisäverhouslevyksi paljolti myös sen takia, että seinän sisäpinnan lämpötilaa pyritään parantamaan. Viime vaiheessa se joko tapetoidaan tai paperoidaan ja maalataan riippuen siitä, millaiseksi sisustussuunnitelma lopulta muotoutuu.

Valmistajan ilmoituksen mukaan 22-millinen kuitulevy vastaa lähes saman paksuista villakerrosta. Lämmöneristyksen lisäksi levyllä on myös toinen, varsin huomattava etu: se parantaa tuntuvasti huoneakustiikkaa lyhentämällä jälkikaiunta-aikaa.

Levy valmistetaan puoleksi sahanpurusta ja puoliksi hakkeesta. Näiden sekoitus jauhetaan kuiduksi ja sekoitetaan suureen määrään vettä hyvin löysäksi massaksi, jossa kuidun osuus on ainoastaan kolmisen prosenttia ja loppu on vettä.

Massaa aletaan ajaa muoviviirojen päälle, jolloin ylimääräinen vesi poistuu pikkuhiljaa koneen alkaessa jo muodostaa levyaihiota. Levyn kuivaus tapahtuu kuumalla ilmalla ja levy saa lopullisen paksuutensa, joka on joko 12 tai 22 milliä. Valmistusprosessi "purusta pinkkaan" kestää kaikkiaan parisen tuntia.

Tuulensuojalevyn valmistusprosessi on suuressa määrin samanlainen, mutta siihen lisätään hartseja ja vahoja, joiden ansiosta sille saadaan hyvä kosteudenkestävyys ja sopiva jäykkyys. Tuulensuojalevyn paksuus on 25 mm.

Sähköjohdot piiloon nopeasti ja turvallisesti

Alunperin tämän ikäisissä taloissa ei tietysti ollut sähköjä ollenkaan. Kun ne sitten suurina uutuuksina viime vuosisadan alkupuolella asennettiin, ne tehtiin pintavetoina. Kun nyt tehdään näin laajaa remonttia, johdot on helppo piilottaa. Kattovalojenkin johdot saadaan helposti piiloon, kun ullakolta on siivottu kaikki puru ja sammal pois.

Kuvassa näkyvän ilmansulkupaperin tarkoituksena on estää sen päälle tulevista puukuitueristelevyistä mahdollisesti irtoavan pölyn pääsy huoneilmaan.

Perussähköistyksen lisäksi taloon asennetaan talo-ohjausjärjestelmä, joka tulee ohjaamaan myös ilmastointia ja vaikkapa lattialämmityksen lisälämmöntuottoa sekä erilaisia hälytysjärjestelmiä.

Asennuksissa käytetään kätevää, taipuisaa putkijohtoa, jossa on valmiiksi johto putken sisällä. Näin johtojen vetäminen saadaan tehtyä yhdessä vaiheessa. Uudisrakennustyömailla on nykyään usein tapana vetää MMJ-kaapeli ilman putkea, mutta se ei ole ollenkaan hyvä asia esimerkiksi silloin, kun listoitusvaiheessa ammutaan naula johdosta läpi: milläs vaihdat kaapelin, kun ei ole putkea, josta vetää se pois? Eivätkä määräykset jätä tulkinnanvaraa vedettäessä sähköjohto eristeiden väliin:

"Kaapelia ei saa laittaa eristeiden väliin ilman putkea", korostaa sähköurakoitsija Mauri Wallius. "Siinä on kuumenemisvaara ja pahimmassa tapauksessa seurauksena on syttyminen. Kaapeli on suunniteltu sellaiseksi, että se vaatii jäähtyäkseen ympärilleen vapaata tilaa. Uudiskohteessa vapaa jäähtymistila on mahdollista järjestää vetämällä kaapeli niin pinnalta - levyjen alta tai katossa lautojen välissä - ettei sitä laiteta villojen väliin. Saneerauskohteessa tällainen putkijohto, jossa jo tehtaalla on laitettu johdot valmiiksi sisälle säästää aikaa todella paljon. Tarpeen vaatiessa siihen voidaan lisätä tai vaihtaa johtoja. Se täyttää myös aina määräykset, vedettiinpä se sitten villojen keskelle tai betoniin."

Lisätietoja:

Huokoleijona-levy: www.suomenkuitulevy.fi
Putkijohto: www.draka.fi

Lue kaikki osat!

Joka Kodin Asuntomarkkinat 24.11.2006


>Lisää rakennus- ja remonttitietoa