Laki pakottaa parempaan rakentamiseen

Vuoden alussa tuli voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen keskeinen tavoite on parantaa rakentamisen laatua. Mäkisen mukaan uusi lainsäädäntö asettaa tavoitteeksi rakentamisen virheettömyyden. Eräs keskeinen keino on aloituskokous, jossa määritellään vastuuhenkilöt. Virheettömään rakentamiseen pyritään myös sillä, että suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvien henkilöiden pätevyysvaatimuksia on täsmennetty ja samalla kiristetty - näin on tehty varsinkin erikoissuunnittelijoiden osalta. Tämä on herättänyt kentällä kyselyitä ja epätietoisuutta, mutta yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat tulossa ja siirtymäkauttakin niiden käyttöönotolle lupaillaan.

Entistä tiukempien ääneneristysvaatimusten osalta siirtymäkausi sen sijaan loppui vuoden vaihteessa. Olennaisin muutos on askeläänitason vaimennuksen kiristyminen. Suurin sallittu askeläänitaso laskee 58 desibelistä 53 desibeliin. Se aiheuttaa Risto Mäkisen mukaan välipohjarakenteissa paluun entiseen, sillä uivat rakenteet täyttävät uudet vaatimukset helpommin. Vaatimus myös lisää kustannuksia: arviolta 100 - 200 mk lisää hintaa asuntoneliölle.

Laadunvarmistus ei rajoitu tulevaisuudessa vain suunnitteluun ja rakentamiseen, vaan myös rakennusten valmistumisen jälkeiseen aikaan. Uuden lain myötä huoltokirjat tulevat pakollisiksi käytännössä lähes kaikkeen rakentamiseen. Lakiin tuli selkeä maininta, että rakennuksen loppukatselmuksessa käyttäjälle on luovutettava huolto- ja tarkastusasiakirja, mikä kansanomaisemmin tarkoittaa huoltokirjaa. Omakotirakentajan on syytä olla tarkkana huoltokirjan suhteen, jos talo toimitetaan talopakettina. Useimmilla suurilla talotoimittajilla on antaa huoltokirja, ja jos sitä ei ilman muuta löydy, on asiaa syytä tiedustella. Omakotirakentajan kannattaa pitää myös itse rakennuspäiväkirjaa ja tallettaa kaikki tuotekortit niistä tuotteista ja tarvikkeista, mitä rakennukseen on laitettu.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain keskeisiä tavoitteita on myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen nimenomaan kaavoitusvaiheessa. Moni on epäillyt tämän entisestään hidastavan kaavoitusta. Risto Mäkisen mukaan kokeilukohteissa oli myös päinvastaisia havaintoja. Uudella menettelyllä varsinainen kaavoitus tapahtui hitaammin, mutta valitusten määrä romahti, joten koko prosessi sujui nopeammin kuin vanhalla menettelyllä.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain käyttöönotto ja soveltaminen aiheuttavat melkoisen koulutuspaineen sekä rakennushankkeen toteuttajien että tilaajien keskuudessa. Samalla myös alan pätevyys- ja tutkintojärjestelmiin tulee uusia elementtejä.

ESIMERKKEJÄ KOULUTUKSESTA

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
- vaikutuksia rakennushankkeeseen ja rakentamiseen
2.3. 2000 Kiinteistöalan koulutuskeskus, Helsinki
22.3. 2000 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Kaavoitus ja rakentamisen oikeudelliset edellytykset
12. - 13.4. 2000 Oltermanni auditorio, Helsinki

Huoltokirjan laatijan koulutus ja tutkinto
Oulussa 9.12. 1999 - 12.4.2000 Laatuinsinöörit Oy:n koulutustilat, Elektroniikkatie 4
Helsingissä 19.1.2000 - 17.5.2000 Kiinteistöalan koulutussäätiö, Malmin asematie 6

Lisätietoja: Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy