PARKETTI PILALLE - KUKA VASTAA?

Ensimmäisenä päivänä kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Vanha lakkaus hiottiin pois ja tehtiin kittaus. Toisena päivänä oli tarkoitus aloittaa pintalakkaus - mutta silloin odotti karmea yllätys: pintaviilut olivat irronneet rungosta.

Parketti oli käytännössä täysin pilalla ja ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jäi uuden asentaminen. Kovalla puristuksella, hyvällä ammattitaidolla ja osin myös onnella se saatiin paikalleen juuri ja juuri ennen muuttopäivää. Lattia on uusi ja kaunis - ja toivottavasti edeltäjäänsä kestävämpi - mutta remonttia teettäneen nuorenparin budjettiin syntyi kirvelevä, parinkymmenen tuhannen markan lovi.

Tätä mieltä ovat asiantuntijat tapauksen opetuksista ja vastuunjaosta:

Risto Salmi, hyväksytty tavarantarkastaja (HTT)

"Tässä on ryhdytty hiomaan, lakkaamaan ja pintakäsittelemään lautaparkettilattiaa, jossa on rakenteellinen virhe laudoissa. Virhe on lähinnä sellainen, että liimausrakenne on lautaa aikoinaan tehtäessä epäonnistunut - se on tehty sellaisilla liima-aineilla, joita ei enää nykyään pidetä riittävän hyvinä.

Tietyin edellytyksin tällaisen lattian voi tunnistaa ennen työn aloittamista. Ne ovat parin tehtaan valmistamia, noin 10-20 vuotta sitten tehtyjä lautaparkettilattioita, joissa on punatammipinta - joskus myös amerikantammeksi sanottu - tai pyökkipinta.ja ne ovat parin tehtaan valmistamia. Ne voi tunnistaa laudan leveyksistä ja siksi ne on yritettävä katsoa erittäin suurella tarkkuudella ennen työn aloitusta. Tämä ei ole kovin helppoa - se edellyttää aivan lattianpintaan laskeutumista ja sauvojen perusteellista koputtelua. Jos silloin sattuu löytymään vain ehjiä eikä viallisia huomata, asentaja aloittaa työt.

Asentajan vastuu on vaikea määritellä. Jos hän kaikista tarkasteluista huolimatta ei löydä vikaa ennen työn aloittamista, niin inhimillisesti ajatellen vastuu ei ole hänen.

Toisaalta ammattiliikkeelle asetetaan aika pitkälle meneviä vastuita tekemisen ja osaamisen suhteen. Yleisesti ottaen on sanottava, että kyllä suurin osa liikkeistä tunnistaa tämän ongelman ja ilmoittaa siitä heti työn alkaessa. Asiakkaan työn tilaajana pitää voida luottaa siihen, että kaikki me parkettiyrittäjät osaamme löytää nämä vialliset tuoteet ja varoa niitä tai kertoa tästä ongelmasta tilaajalle. Sitten voidaan yhdessä pohtia, kuinka edetään.

On syytä muistaa, että jos laudan rakenteet ovat kunnossa ja liimaukset virheettömiä, parketti kestää täysin vahingoittumatta tälläisen hionta- ja lakkaustyön aiheuttamat rasitukset."

Kimmo Sarekoski, varatuomari:

"Lähtökohtaisesti vastuu on tilaajalla. - työntekijän tai urakoitsijan vastuu voi syntyä esimerkiksi silloin, jos työssä on selkeästi virheitä, joista uusimistarve aiheutuu.

Vielä eräs vastuutaho on periaatteessa mahdollinen, kun asuntokaupasta on kysymys: tämä tapaus näyttää kaikkien esiin tulleiden seikkojen valossa ns. piilevältä virheeltä ja jos se on ollut riittävän olennainen ja koko kauppaan merkittävä, ostaja voi käynnistää keskustelun asunnon myyjän kanssa hinnanalennuksesta. Tässä tapauksessa olen karkeasti arvioiden sitä mieltä, että tällainen keskustelu ei kuitenkaan ole ajankohtainen.

Jos tekijä ei ole tehnyt varsinaista työvirhettä, urakoitsija voi tavallaan hyvää hyvyyttään ilmoittaa, että hän voi tehdä uuden parketin, jos teettäjä hankkii tarvikkeet. Tämä on melko tavanomaista, mutta ei sitä tietenkään voi urakoitsijalta yleisesti vaatia, ellei hänen työssään voi virhettä todeta.Asiakaspalvelusta tässä viime kädessä on kysymys."

Apulaisjohtaja Marja Saario, Kuluttajien vakuutustoimisto

Onko todella näin, että meidän tapauksessamme, jossa noin 15 vuotta vanhan lautaparketin pinta on irronnut rungosta, ei ole olemassa mitään vakuutusturvaa?

"Aika huonolta kyllä kuullostaa, jos asunnolla ei vielä ole kotivakuutusta. Ja vaikka olisikin ns. laaja kotivakuutus - josta korvataan periaatteessa äkillisesti ja arvaamattomasta syystä aiheutuneita vahinkoja - niin niissäkin on poikkeuksetta erilaisia rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi työ- ja materiaalivirheitä sekä vähitellen aiheutuneita vahinkoja.

Remontin teettäjän kannalta paras turva onkin se, että hän tekee ennen remonttia kirjallisen sopimuksen ja varmistaa niissä sen, että tekijä myös korjaa virheensä. On muistettava tarkastaa, mitä (ja kuinka) urakkasopimukseen on kirjattu:
- tehtävät työt
- käytettävät materiaalit
- kustannukset
- työn kesto
- viivästyssakko
- maksuaikataulu

Jos remonttimies aiheuttaa jotakin vahinkoa taloyhtiölle tai naapureille, hän voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi ja silloin hänen - siis tekijän - vastuuvakuutuksesta saattaa olla apua.

Teoriassa voi kyllä ottaa kotivakuutuksen uudelle asunnolle, johon ei vielä ole muutettu. Siinä kannattaa kyllä katsoa sitä, minkälaisia vahinkoja kotivakuutus kattaa ja maksaa. Käytännössa on aika harvinaista, että tyhjillään olevaa asuntoa vielä vakuutetaan."

Lisätietoa kotivakuutuksista:

Kotivakuutuksella vakuutetaan irtaimisto ja siitä korvataan äkillisesti ja arvaamattomasta syystä aiheutuneet vahingot.

Kotivakuutuksia on korvauspiiriltään suppeampia ja laajempia.

Vaikka vakuutus olisi kuinka laaja hyvänsä, ehdoissa on aina myös rajoituksia. Esimerkiksi rakennuksen osalta korvauspiiristä on suljettu pois:
- rakennusvirheet
- kuluminen
- routiminen
- syöpyminen
- kjosteus
- muu mahdollinen vähitellen tapahtuva vahinko
- huoltokorjaukset

Vastuuvakuutus sisältyy yleensä kotivakuutukseen ja siitä korvataan ulkopuoliselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot.