Puolen vuoden päästä suomalaisissa perheissä on digitaalinen kohtalon hetki. Elokuun viimeisen päivän jälkeen television ruutu on joko pimeä tai sieltä näkyy aikaisempaa enemmän kanavia. Kaikki riippuu kahdesta asiasta: ensinnäkin siitä, onko tullut hankittua digiboksi tai -televisio ja toiseksi siitä, onko talon tai taloyhtiön antennijärjestelmä sellaisessa kunnossa, että se pystyy vastaanottamaan digitaalisen signaalin.

Digiboxin tai -television on tähän mennessä hankkinut kuusi kotitaloutta kymmenestä. Kaapelitalouksissa digibokseja on jo kolmessa neljästä, kaapelitalouksista vasta alle puolessa. Projektipäällikkö Tauno Äijälä liikenne- ja viestintäministeriöstä erittelee tämän hetkisiä lukemia: "Onhan ymmärrettävää, että kaapelitalossa digiboksi tuo neljän kanavan sijasta äkkiä 18 kanavaa - niistä 11 vapaata - kun taas kaapelitaloudessa asuvalla niitä on jo ennestäänkin. Ilmeisesti emme ole pystyneet kertomaan riittävän selvästi, että kaapelitalouksissakin digiboksi tuo lisää suomalaisia kanavia. Neljän entisen lisäksi tulee seitsemän suomalaista kanavaa."

Kuluttajilla on valinnanvaraa, sillä markkinoilla on monenlaisia ja -hintaisia digibokseja. Hintahaarukka on karkeasti 50:stä 500 euroon. Kalleimpia, mutta samalla kätevimpiä ovat tallentavat digiboxit: insinööri on kerrankin onnistunut keksimään laitteen, jota on helppo käyttää. Tallentava digiboksi tallentaa ohjelman yhdellä napin painalluksella. Tekniset vaikeudet alkavat olla muutenkin historiaa, Äijälä vakuuttaa.

Vapaaehtoiset avustajat ikääntyvien tukena

Digiboksin tai -television hankinta ei auta, jos taloyhtiön antennijärjestelmä ei ole "digikunnossa". Sellaisia on tällä hetkellä arviolta joka kymmenes taloyhtiö - suurin osa luultavasti pieniä rivitaloyhtiöitä, joissa ei ole ollut ammattimaista isännöintiä, arvio Suomen Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallberg: "Kaapelin liitetyistä kerrostaloista suurin osa on hoidettu yleensä siinä vaiheessa kun on liitetty kaapeliin, mutta yhteisantennilla varustetut taloissa - erityisesti ehkäpä tuossa 90-luvun alkupuolella ja myöhemminkin tehdyissä - vaaditaan yleensä joitain toimenpiteitä, joista tyypillisin lienee vahvistimen vaihto. Sellaisissa olisi kyllä syytä tarkistaa, onko verkko sellaisessa kunnossa, että se toimii vielä 31.8.2007 jälkeenkin."

Jos varmuutta asiasta ei ole, kannattaa teettää kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen tekijöitä ja urakoitsijoita löytyy esimerkiksi www.urakoitsija.fi -sivustolta, jonne on kerätty pätevöityneitä urakoitsijoita. Hallberg painottaa, että näiden osalta on varmistettu tietyt kriteerit - he ovat todellakin toimineet alalla pidemmän aikaa ja ammattitaitoisesti.

Oman ongelmaryhmänsä muodostavat sellaiset kaapeliverkossa olevat taloyhtiöt, joiden osakkaista osa on liittynyt kaapeliverkkoon, osa ei. Niissä on käytetty estosuodattimia, joiden poistaminen on käytännössä välttämätöntä, jotta digisignaalit saadaan näkyviin kaikille. Hallberg kehottaa tekemään päätökset ajoissa, jotta lähetykset näkyvät kaikilla myös syksyllä. Ja onhan kiireen pitämiseen on toinenkin, painava syy: kesällä on varmasti ruuhkaa ja tekijöistä pula!

Mutta mitä kuuluu pari vuotta sitten syvällä rintaäänellä julistetulle digitaalisen television vuorovaikutteisuudelle? Äijälä puistelee päätään: "Me kaikki uskoimme silloin - minäkin posket punaisena sitä hehkutin - kuinka nyt tulee sellainen telkkari, joka toimii yhteiskunnan sinisenä bussina ja välittää tietoa molempiin suuntiin; senkun hyppäät kyytiin... Vaan kuinkas kävikään? Laajakaista levisi nopeasti ja on nyt noin 1,.5 miljoonassa taloudessa. Se on niin paljon nopeampi ja kätevämpi, ettei telkkarista tullut tietokanavaa vaan se palasi vanhaan rooliinsa, ohjelmakanavaksi."

Digiaikaan siirtymisen ei pitäisi olla ainakaan tiedosta kiinni. Kuluttajavirasto on julkaissut opasjulkaisuja sekä myyjille että ostajille Tietoa saa koska tahansa myös internetistä tai soittamalla alla olevaan palvelunumeroon, jossa palvellaan joka päivä aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

Vielä parin viikon ajan on käynnissä Eläköön yhteys -niminen kampanja, jonka aikana vapaaehtoiset digineuvojat auttavat senioriväestöä siirtymään digiaikaan.

"Ennen kaikkea kerrostaloissa asuu yksinäisiä vanhuksia, esimerkiksi Helsingissä joka toinen talous on yhden hengen talous. Monilla heistä yhteydet yhteiskuntaan ovat jo rajoittuneet tavalla tai toisella - se voi johtua liikuntakyvyttömyydestä, sukulaiset saattavat asua kaukana tai heitä ei ole, eikä omista ikätovereista saa tukea", Äijälä kertoo. "Heitä ajatellen rakensimme tällaisen digiaikaan siirtymisessä avustavan turvaverkon. Juuri heillehän mediayhteys - on se sitten sanomalehti, radio tai tässä tapauksessa televisio - on keskeisen tärkeä!"

Lisätietoja:

ELÄKÖÖN YHTEYS!
Digineuvojan voi tilata ikäihmisten avuksi kotiin:
Palvelunumero pääkaupunkiseudulla 010 804 544
Palvelunumero muualla Suomessa 010 804 644
Palvelu on tarjolla 9.3.2007 asti.
Lisää kampanjasta liikenneministeriön sivuilla www.mintc.fi

DigiTV INFO
Ma-su klo 9-21
Puh. 0306 344 488

www.digitv.fi
www.digitelkkari.fi
www.kaapelitelevisio.fi