Rakennussuojelun pelisäännöt taloyhtiössä

Korjausrakentamisen tarpeen lisääntyessä yhä useammin törmätään kysymykseen, miten vanhoja rakennuksia saa korjata vai saako lainkaan. Lähtökohtana rakennuksen suojelulle on sen kulttuurihistoriallinen merkitys ja rakennustaiteellinen arvo. Suojelumääräyksellä voidaan kieltää rakennuksen tai jopa sen sisätilan muuttaminen toisenlaiseksi. Esimerkiksi Helsingissä on lähes parisataa asemakaavalla suojeltua porrashuonetta, joihin ei saa kajota.

"Rakennus voidaan suojella joko erityislailla, joka on rakennussuojelulaki tai kaavamääräyksellä," selventää päälakimies Anu Kärkkäinen Suomen Kiinteistöliitosta. "Rakennussuojelulain nojalla Suomessa on suojeltu noin 250 rakennusta, kaavoilla 15000-20000 ja lisäksi noin 800 valtion omistama rakennusta. Erityislailla suojellaan sellaiset kohteet, joilla on valtakunnallista merkitystä tai joita ei voi suojella asemakaavalla."

Kiinteistön omistajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen käyttöä rajoitetaan. Omistaja voidaan velvoittaa erityisiin toimenpiteisiin suojelun toteuttamiseksi, mikä voi johtaa siihen, että rakennuksen hyötyä tuottava käyttö vaikeutuu tai jopa estyy.

Ihmiset ikääntyvät ja kiinteistöt ikääntyvät. On sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta mielekästä, että ihmiset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se on myös tarkoituksena esimerkiksi kuusikerroksisessa talossa, johon asukkaat haluaisivat jälkikäteen asentaa hissin.

"Haimme kahdelle jälkiasennushissille lupaa ja se saatiin Helsingin rakennuslautakunnalta," kertoo Marja-Riitta Norri. "Uudenmaan ympäristökeskus valitti siitä, koska heidän mielestään rakennuslautakunnalla ei olisi ollut oikeutta myöntää sitä. Tässä on voimassa suojelukaava, joka estää porrashuoneiden turmelemisen rakennustaiteelliselta kannalta. Ympäristökeskuksen mukaan tällaiselle hissille olisi tarvittu poikkeamispäätös."

Rakennukseen on tehty ullakkoasuntoja vuonna 1979 molempiin portaisiin, joissa hissihanke on nyt ajankohtainen. Näiden kahden sivuportaan hisseillä koko talo saataisiin esteettömäksi, sillä A-portaaseen vuonna 1930 rakennettu hissi ei täytä esteettömyyden vaatimuksia. Uudet hissit on tarkoitus sijoittaa porrassyöksyjen keskelle, minkä takia niitä pitäisi kaventaa hiukan.

"Alkuperäiset porraskaiteet irrotettaisiin ja asennettaisiin uudelleen hissin viereen," Norri kuvailee. "Hissikuilu olisi verkkokuilu, joka on aivan perinteinen hissien kuilumateriaali. Luonnollisesti tultaisiin kiinnittämään erityistä huomiota hissin oviin, vetimiin ja muihin yksityiskohtiin."

Hissi kaikkine yksityiskohtineen siis sovitettaisiin talon henkeen parhaalla mahdollisella tavalla. Anu Kärkkäisen mielestä hissi olisi saatava, jos se rakennetaan huolellisesti ja porraskäytävän arvokkuus huomioiden. Rakennussuojelusta vastaavat viranomaiset ovat kuitenkin toista mieltä, mistä syystä hanke on nyt jäissä, vaikka se on jo ehtinyt saada myönteisen päätöksen hissiavustuksesta.

Monien hissihankkeiden hidasteena oleva päätöksenteko ei tässä taloyhtiössä tuottanut ongelmia. "Suostumus on saatu jokaiselta osakkaalta," Norri sanoo "Se haettiin ihan senkin takia, että kustannusten jyvitys tapahtuu hieman tavanomaisesta poikkeavalla tavalla - se perustuu siihen, kuinka paljon nousua katu- tai pihatasolta on kuhunkin asuntoon."

Myös Norrin mielestä suojelu on sinänsä hyvä ja kannatettava asia. "Olennaista on kuitenkin se, että suojelukohteet säilyvät elävinä ja että mahdollisimman monenlaiset ihmiset voivat asua näissä. kantakaupungin taloissa. Ainakaan hissin puute ei saa estää sitä."

Väkisinkin herää kysymys, kumpi on tärkeämpi suojelukohde - rakennus vai ihminen? Rakennussuojelun pelisääntöihin tuo toivottavasti selvennystä valmisteilla oleva lakiuudistus. "Uuden lain nimi on laki rakennusperinnön suojelemisesta," Kärkkäinen kertoo. "Tavoitteena on nimenomaan täsmälliset määräykset suojelun osalta siitä, mitä tarkoitetaan kiinteällä sisustuksella; mitä rakennuksen sisäosia voidaan suojella. Sen lisäksi hyvin tärkeitä ovat korvauskysymykset - missä tilanteissa kiinteistön omistajalle maksetaan korvausta. Kiinteistön omistaja ei saisi jäädä vastaamaan yksin suojelun kustannuksista."

Periaatteessa kiinteistönomistajalla on jo nyt mahdollista saada korvausta suojelun aiheuttamista kustannuksista, mutta näin on tapahtunut vain parissa tapauksessa.

Joka Kodin Asuntomarkkinat 16.5.2008