Rakennus- ja remonttitieto

Selvitys: Asukkaat kokevat, että
taloyhtiössä pimitetään tietoa

Lähes 2/3 asukkaista uskoo, että taloyhtiössä salaillaan asioita. Myös hallituksen jäsenten mielestä taloyhtiön viestinnässä ja vaikuttamismahdollisuuksissa on ongelmakohtia. "Taloyhtiöiden toimintatavat ovat täysremontin tarpeessa," Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä toteaa.

Valtaosa asukkaista pitää taloyhtiön hallitusta lähes salaseurana, eikä ihme, sillä hallituksen päätöksistä tiedotetaan vain joka kolmannessa taloyhtiössä.

Myös talousasioista, pitkän tähtäimen suunnitelmista ja tulevista korjaushankkeista tiedotetaan surkeasti, vaikka näillä asioilla voi olla merkittäviä vaikutuksia osakkaiden talouteen. Suurikin korjaushanke voi tulla yhtiökokoukseen päätettäväksi ilman, että siitä on ennen kokouskutsua tiedotettu osakkaille mitään.

Puolessa taloyhtiöistä tiedotetaan vain 1-2 kertaa vuodessa. Kirje ja ilmoitustaulu ovat selvästi eniten käytetyt viestintäkanavat.

Verkkosivut on vasta murto-osalla ja sähköpostia käytetään vain joka neljännessä taloyhtiössä. Verkkosivuja ja sähköpostia käyttävissä taloyhtiöissä ollaan viestintään kaikkein tyytyväisimpiä.

Palautekanava vuotaa pahasti

Taloyhtiöissä kerätään palautetta vain satunnaisesti. Vain kolmasosa asukkaista katsoo, että taloyhtiössä on toimiva palautekanava. Avovastaukset kertovat, että palautekanava on usein puhelin tai henkilökohtainen keskustelu hallituksen jäsenen kanssa.

Systemaattiset mielipidekyselyt puuttuvat eivätkä osakkaiden näkemykset siten heijastu päätösten valmisteluun. Myös hallitusten jäsenten mielestä asukkaiden ja osakkaiden mielipiteiden huomioimisessa on ongelmia.

Päätöksentekoon tarvitaan lisää tietoa

Tyypillisimmin yhtiökokouksiin osallistuu alle puolet osakkaista. Asukkaiden mielestä yhtiökokouksessa on hankala vaikuttaa, kun taas hallituksen jäsenten mielestä yhtiökokouksissa pystyy hyvin vaikuttamaan.

Yhtiökokousten heikoin osa-alue on niin asukkaiden kuin hallituksen jäsenten mielestä se, että tietoa päätösten taustaksi ei jaeta riittävästi.

Kyselyn mukaan yhtiökokoukset toimivat sitä paremmin, mitä uudempi yhtiö ja mitä enemmän tiedotusta tehdään. Myös sähköisten tiedotuskanavien käyttö lisää tyytyväisyyttä yhtiökokouksiin.

Kautta linjan kyselyn avopalautteissa niin asukkaat kuin hallituksen jäsenetkin toivovat enemmän tietoa ja vuorovaikutusta.

Viestintäpalvelut isännöintisopimukseen

"Tulokset kertovat siitä, että taloyhtiöiden johtamiseen ei panosteta riittävästi, Heikkilä summaa. "Viestinnästä pitäisi sopia isännöintisopimuksissa pikimmiten. Taloyhtiöt eivät ole isännöinniltä viestintäpalveluita tilanneet eikä isännöinti ole niitä palveluja tuottanut."

Taustatiedot selvityksestä

Vaikuttaminen ja viestintä taloyhtiössä -kyselyyn vastasi 852 taloyhtiöiden asukasta ja osakasta. Tavoite oli saada tietoa taloyhtiöiden päätöksenteosta ja tiedonkulusta.

Isännöintiliitto toteutti kyselyn avoimena internetkyselynä maalis-huhtikuussa 2008 yhteistyössä tutkimusyritys Promenade Research Oy:n kanssa.

Vastaajista 91 prosenttia asui omistusasunnossa; 75 prosenttia asui kerrostalossa ja 20 prosenttia rivitalossa. Vastaajia oli kaikenkokoisista taloyhtiöistä. 46 prosenttia vastaajista kuului taloyhtiön hallitukseen.

Lisätiedot

Tutkimusraportti, esitys tuloksista ja poimintoja avopalautteista: www.isannointiliitto.fi/tutkimukset/viestinta


Faktaa taloyhtiöistä

  • Suomessa on yli 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa vaikuttaa yli
    250 000 hallitusten jäsentä.
  • Keskimäärin hallituksen jäsen on ollut hallituksessa kuusi vuotta. Joka viides hallituksen jäsenistä on ollut hallituksessa yli 10 vuotta.
  • Alle vuoden hallituksessa olleita on 13 prosenttia hallituksen jäsenistä. Tämä tarkoittaa, että noin yksi hallituksen jäsen vaihtuu joka toinen vuosi.
  • Isännöitsijöitä Suomessa on noin 2500, joista noin 2000 toimii asunto-osakeyhtiöissä ja 500 vuokrataloyhtiöissä. Yhteensä näissä asuu noin kolme miljoonaa suomalaista.
  • Isännöintiyrityksiä maassamme on noin 800.