Asuntoremonttien muuttuvat pelisäännöt taloyhtiöissä

Kerros- ja rivitaloissa herättää usein epätietoisuutta, joskus riitaakin se, minkälaisia muutostöitä ja remontteja osakkaat voivat omissa asunnoissaan tehdä. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki onneksi selkeyttää näitä pelisääntöjä.

"Asunto-osakeyhtiölaissa on ollut kaksi kunnossapito- ja muutostöitä koskevaa pykälää, jotka ovat laajentumassa kokonaisiksi luvuiksi", kertoo vanhempi lakimies Tiina Hallberg Suomen Kiinteistöliitosta. "Osakkeenomistajan on helpompi selvittää niistä, mikä on oikea tapa toimia, kun tekee kunnossapitokorjauksia tai muutostöitä."

Muutostöistä on aina ehdottomasti tehtävä kirjallinen ilmoitus ennen töihin ryhtymistä, jos ne voivat vaikuttaa yhtiön rakennukseen, kiinteistöön tai sen osaan tai toisen osakkaan hallinnassa oleviin tiloihin. Kannattaa siis huomata, että esimerkiksi hanan vaihtaminen voi vaikuttaa putkiston paineisiin koko taloyhtiössä tai muovimaton vaihtaminen parkettiin voi aiheuttaa kopinaa alakerran huoneistossa. Uuden lain nojalla voisi jättää ilmoittamatta lähinnä huoneiston sisäpuolella, omissa tiloissa tehtävät maalaus- ja tapetointityöt.

Remonttia ei kannata aloittaa ennen kuin ilmoitus on käsitelty. Se pitäisi käsitellä hallinnossa kohtuullisessa ajassa ja ilmoittaa päätöksestä osakkaalle - tarvittaessa kirjallisesti. "Toisaalta osakkaankin pitää ymmärtää, että jos vaikka kesäaikaan lähettää ilmoituksen, kestää hetken aikaa, ennen kuin on seuraava hallituksen kokous", Hallberg muistuttaa. Yhtiö voi perustellusti myös kieltää korjauksen vaikkapa tapauksissa, joissa osakas aikoo kaataa kantavia seiniä tai muita vastaavia rakenteita.

Sen lisäksi että osakkailla on entistä selkeämpi ilmoitusvelvollisuus remonteistaan, heillä on myös vahvempi vastuu siitä, että työt tehdään huolellisesti.

"Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on otettu huomioon myös vahingonkorvausvastuut ja sen myötä osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu kunnossapito- ja muutostöissä", Hallberg toteaa. "Niiden osalta on lähdetty siitä, että jos osakas ei noudata asunto-osakeyhtiölain kunnossapito- ja muutostyöhön liittyviä säännöksiä, vahingon sattuessa hänen katsotaan menetelleen huolimattomasti, ellei hän pysty osoittamaan, että on toiminut huolellisesti."

Laki lähtee siitä, että korjauksissa pitää noudattaa hyvää rakennustapaa. Osakkeenomistajan on siis huolehdittava siitä, että hän noudattaa sitä.

"Jos aikoo nikkaroida jotakin itse, pitää toimia hyvän rakennustavan mukaisesti. Varsinkin jos on tekemässä vähänkin laajempia juttuja, pitää valvoa, että myös oma urakoitsija noudattaa hyvän rakennustavan määräyksiä", Hallberg painottaa.

Yhtiöllä on oikeus valvoa työtä ja hyvän rakennustavan noudattamista entiseen tapaan.

Siksi yhtiölle tehtävän ilmoituksen tulee olla riittävän selkeä - Hallberg neuvoo tekemään hyvän ilmoituksen, jonka liitteenä on riittävät tekniset asiakirjat.

Yhtiön valvontaoikeudesta huolimatta voimassa pysyy edelleen periaate, jonka mukaan osakkeenomistaja vastaa kohtuullisista ja tarpeellisista valvontakustannuksista.

Yksi uuteen asunto-osakeyhtiölakiin sisältyvien ilmoitusvelvollisuuksien parhaita puolia on se, että niiden myötä asunnon ostajat saavat ajan mittaan selvästi nykyistä paremmat tiedot niistä remonteista, mitä asunnoissa on aikaisemmin tehty. Loistava parannus, Hallberg arvioi:

"Osakkeenomistajan tekemät ilmoitukset kunnossapito- ja muutostöistä kirjataan osakehuoneistokohtaiseksi luetteloksi. Ne tulee säilyttää pysyvästi - ja nimenomaan huoneistokohtaisesti. Omassa huoneistossa tehdyistä töistä voi pyytää selvityksen ja niistä tulee lisäksi maininta myös isännöitsijäntodistukseen."

Lisätietoja asunnon remontoimisen pelisäännöistä:
www.jokakoti.fi

Joka Kodin Asuntomarkkinat 8.5.2009