Kohti asukaslähtöistä perusparantamista
Asuinkerrostalojen peruskorjaus- ja -parannustarve kasvaa lähivuosina erittäin voimakkaasti. Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu 1950-70 –luvuilla. Niissä on lähitulevaisuudessa pakko tehdä merkittäviä peruskorjaus- ja parannustoimenpiteitä. Ns. vaipparakenteisiin (vesikatto, julkisivu, ikku-nat, parvekkeet) liittyvä korjaustarve on 2010-luvulla nelinkertainen 1990-lukuun verrattuna. Putkire-monttien tarve on vielä tätäkin suurempi. Jotta ikääntyvät talot ja asunnot vastaavat paremmin eri asu-kasryhmien muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia, tuotantokeskeisestä peruskorjaamisesta on päästävä asu-kaslähtöiseen asumisen tasoa nostavaan perusparantamiseen.
Ympäristöministeriön teettämässä Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit (IKE) -esitutkimuksessa ”Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet” selvitettiin asuinkiinteistöjen perusparantamisen ongelmia ja käytäntöjä erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Laadullisen käyttäjätutkimuksen kohteena oli kolme asunto-osakeyhtiötä, joissa putkiremontti oli eri vaiheissa: suunnitteilla, käynnissä tai jo teh-ty. Tutkimuksessa arvioitiin myös perusparannushankkeiden läpiviemisen, prosessin hallinnan ja tek-nologioiden sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen ovat to-teuttaneet Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institute, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy ja Suomen Asuntotietokeskus.
Tutkimuksen mukaan asuinkiinteistöjen suuriin peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin liittyvät ongelmat johtuvat pääasiassa hankkeiden epämääräisyydestä. Avoimen keskustelun puute, epäselvät roo-lit ja vastuut, huono tiedottaminen ja ammattilaisten palvelukyvyttömyys ovat keskeisiä ongelmia.
Tutkimuksen mukaan asuinkiinteistöjen suuriin peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin liittyvät on-gelmat johtuvat pääasiassa hankkeiden epämääräisyydestä. Yhteisen tavoitteen, kielen ja avoimen kes-kustelun puute, epäselvät roolit ja vastuut, huono tiedottaminen ja ammattilaisten palvelukyvyttömyys ovat keskeisiä ongelmia. Perusparannushankkeen onnistumisen lähtökohtana on se, että taloyhtiössä käydään valmisteluvaiheessa avointa keskustelua hankkeen tarpeesta ja tavoitteista ja että asukkaiden toiveet otetaan huomioon hankkeen tavoiteasettelussa.
Asukaslähtöisen perusparantamisen keskeisimmät kehitystarpeet
IKE-esitutkimuksen mukaan perusparantamiseen on kehitettävä asukkaiden, asunto-osakeyhtiön ja ammattilaisten välinen tuotteistettu yhteistoiminta- ja palveluprosessi, jossa osapuolet korjaavat ja kehittävät kotitaloa yhdessä - yhteisesti hyväksytyin tavoittein ja asukkaiden yksilölliset tarpeet huomi-oon ottaen. Asukaslähtöisessä prosessissa kullakin osapuolella on selkeät roolit ja vastuut. Korjausrakentamisen tuotteita tarjoavien rakennusosa- ja tuotevalmistajien ja palveluntarjoajien tulee suunnitella tuotteensa osaksi prosessia.
Monilta taloyhtiöiltä puuttuu pitkän tähtäimen kunnossapito- ja remonttisuunnitelma. Kaukonäköistä tavoiteasettelua asunto-osakeyhtiöissä vaikeuttaa myös se, ettei ole olemassa mittareita, joilla asunto-osakeyhtiön teknistaloudellinen arvo voidaan kuvata. Tarvetta on asuinkiinteistöjen kuntoindeksille, joka arvottaa kiinteistön teknisen kunnon . Kuntoindeksi toisi peruskorjausmarkkinoille kaivattua lä-pinäkyvyyttä ja edesauttaisi pitkäjänteistä päätöksentekoa.
Huono viestintä ja puutteellinen vuorovaikutus on suuri ongelma perusparannushankkeiden valmiste-lussa ja toteutuksessa. Asunto-osakeyhtiöillä tulisi olla käytössään ennakoivan ja vuorovaikutteisen viestinnän suunnitelma, jossa kuvataan, minkälaista tietoa hankkeen eri vaiheissa tulee antaa, ke-nen/keiden toimesta ja minkälaisia viestintäkeinoja on käytettävissä.
Korjausrakentamisen teknisessä prosessissa ei ole tapahtunut sanottavaa kehitystä viime aikoina. Kor-jausrakentamisen teollisissa menetelmissä onkin kehittämistarpeita. Perusparannushankkeen kustan-nustehokkuutta, nopeutta ja laatua voidaan parantaa esivalmistusasetta nostamalla ja käyttämällä perin-teisiä teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä korvaavia menetelmiä.
Raporttiin liittyvät PDF-tiedostot:
Lisätietoja:
Tutkimuksen johtaja Risto Vahanen, Vahanen-yhtiöt
gsm 041 515 2550
Päätutkija Katja Virtanen, Taideteollinen korkeakoulu, Future Home Institute
gsm 044 517 1232
Viestintäasiantuntija Juha Salmi, Suomen Asuntotietokeskus
gsm 0400 424 314
Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö
puh. 1603 9667, gsm 050 3696 790
Lisää putkiremontista:
Asukkaiden kokemuksia putkiremontista
Putkiremontti taloyhtiössä
Miten remontti menee putkeen?
Putkiremontistakin käyttäjäkeskeinen prosessi