Puu pehmentää betonista kerrostaloa
Vanhat betoniset kerrostalot alkavat julkisivujensa osalta usein olla tiensä päässä. Niitä onkin jo ehditty korjattu peltikasetein, kuoriosia on irrotettu ja uusittu samalla kunb lämmöneristyksiä on vaihdettu, ja onpa paikoin jopa levennetty perustuksia ja muurattu tiilestä kokonaan uusi julkisivu.
Mikkelissä rakennettiin vuonna 1973 kaksi pienkerrostaloa. Aika teki tehtävänsä, ja viime vuosikymmenen lopulla taloja nimitettiin yleisesti kaupungin rumimmiksi. Silloinen omistaja teetti vuonna 2000 kuntokartoituksen, jossa todettiin, että sandwich-tyyppisten seinäelementtien kuoriosien kiinnitys runkoon olisi pikimmiten varmistettava - muuten olisi suorastaan putoamisvaara. Omistaja ei halunnut tähän ryhtyä vaan möi talot pois. Uusi omistaja ryhtyikin sitten ensi töikseen julkisivujen kunnostamiseen. Ratkaisu on poikkeuksellinen: talot verhoiltiin puulla.
"Arkkitehti halusi sulauttaa talot ympäröivään, perinteikkääseen puukaupunkimiljööseen," kertoo urakoitsija Jorma Muukkonen. "Kun laskettiin kustannuksia niin todettiin, että kyllä se on toteutettavissa."
Taloissa on maanpäällinen kellari ja sen päällä kaksi asuinkerrosta. Kellarikerros on verhottu tiuhalla, 40 x 40 mm vaakarimoituksella ja asuinkerrokset 28 x 175 mm paneelilla. Vanhat parveke-elementit poistettiin, pielet piikattiin auki, käsiteltiin ruostuneet raudoitukset asialliseen kuntoon ja rapattiin paikat kuntoon. Kokonaisuuden kruunaa korttelia kiertävä, korkeahko puuaita.
Samassa yhteydessä talot kokivat muodonmuutoksen myös sisäpuolelta. Huoneistot uudistettiin nykypäivän tasoa vastaaviksi.
"Mikkelin viranomaiset katsoivat hanketta suopein silmin," Muukkonen vakuuttaa. "Lupakäytäntö meni jouhevasti läpi."
Kaikkein tyytyväisimpiä ovat ehkä asukkaat. Ilman remonttia talot olisi ehkä jouduttu jopa purkamaan - nyt kiinteistönvälittäjät kyselevät säännöllisesti, olisiko sieltä mahdollisesti myytäviä asuntoja.
Muukkonen arvio koko korjauksen kustannuksiksi noin 400 euroa neliöltä, mistä julkisivukorjauksen osuus on ehkä puolet. Kiinteistön arvo ja arvostus nousivat huomattavasti enemmän: moni onkin sanonut niitä jo Mikkelin kauneimmiksi kerrostaloiksi.
Paloturvallisuusajattelussa uusia tuulia
"Verraten pienelläkin puunkäytöllä saisi hyvän arkkitehdin suunnittelemana paljon parannusta vanhojen kerrostaloalueiden ulkoasuun," sanoo projektipäällikkö Pekka Nurro Wood Focus Oy:stä. "Pintahan vaatii jonkin verran enemmän huoltoa kuin moni muu, mutta kun hankintahinta on selvästi edullisempi, elinkaarikustannukset ovat täysin kilpailukykyiset."
Mikkelin talojen paloluokitus ei muuttunut. Tämä on kuitenkin asia, joka on aina muistettava tällaisten remonttien yhteydessä. Paloturvallisuusluokituksissa puhaltavat nykyään uudet tuulet, Nurro kertoo:
"Oikeastaan on kaksi tapaa: ensinnäkin on perinteinen taulukkomitoitus, jossa mennään täsmälleen normien mukaan. Mutta nyt on nousemassa uutena ajatteluna niin sanottu oletettuun palokehitykseen perustuva toteutustapa."
Mallia on kehitetty pitkään yhteistyössä VTT:n kanssa. Siinä simuloidaan palon kehittymistä hyvin laajalti kerätyn aineiston perusteella. Toiminnallisia mitoituksia on käytetty isoissa kohteissa, kuten urheilu- tai liikekeskuksissa. Nyt on kymmenen vuoden pitkäjänteisen työskentelyn tuloksena käytettävissä sellaiset työkalut, joilla voidaan verrata paloturvallisuuden eri tekijöitä toisiinsa.
"Voisi kiteyttää, että puujulkisivujen merkitys on marginaalinen kokonaisuuteen nähden. Paloturvallisuus riippuu niin monista eri tekijöistä - rakennuksen koosta ja muodosta, ikkunoiden koosta ja muodosta, talon etäisyydestä palokunnasta..."
Viranomaispuoli on tunnetusti usein vastahakoinen omaksumaan uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Takerrutaanko siellä edelleen vanhaan?
"Yksi keskeinen ongelma on asiantuntijoiden puute," Nurro sanoo. "Jopa perusteiden tuntemus on usein huonoa. Asia on niin uusi ja tulokset poikkeavat niin paljon vanhasta ajattelusta, että sekin aiheuttaa ymmärrettävästi jonkinlaista vastahankaa."
Joka Kodin Asuntomarkkinat 10.4.2005