Rakentamisen ja remontoinnin arki
- mistä kuluttajat valittavat?

Rakentaminen ja remontointi on aina ollut riidoille altista aluetta, jossa rakentajat ja kuluttajat joutuvat helposti napit vastakkain. Kuluttajaneuvojat saavat eteensä tuhansia valituksia vuosittain. Yleisimmin ne liittyvät töiden viivästymiseen, laskutukseen ja laatuun, kertoo johtava kuluttajaoikeusneuvoja Mikko Saastamoinen Vantaan maistraatista:

"Laskutuksessa erimielisyyksiä aiheuttavat usein joko annetun hinta-arvion ylittyminen tai tuntiperusteisen korvauksen kohdalla käytetyn työajan ylittäminen. Laadussa näyttää olevan puutteita - ehkä se johtuu kiireestä vai jonkinlaisesta välinpitämättömyydestä, mutta varmasti on myös ihan osaamisen ja ammattitaidon puutetta."

Sopimukset ovat aivan liian usein tulkinnanvaraisia. Saastamoisen mukaan olisi tärkeää sopia kirjallisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti siitä, mitä tehdään, millä aikataululla tehdään, mihin hintaan tehdään ja miten toimitaan viivästystilanteissa.

"Kun erimielisyyttä ilmenee, ensimmäiseksi puutteista tulee ilmoittaa urakoitsijalle. Kuluttajalla on reklamaatiovelvollisuus", Saastamoinen muistuttaa. "Sen jälkeen voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, mistä asiaa voidaan lähteä selvittämään ja sovittelemaan."

Ellei asiaan saada ratkaistua tämänkään jälkeen, kuluttaja voi viedä sen Kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Tämä on huomattavasti raskaampi prosessi kuin asian hoitaminen kuluttajaoikeusneuvojan kautta, mikä näkyy myös tapausten määrässä:

"Ylivoimaisesti suurin osa asioista ratkeaa jo kuluttajaoikeusneuvonnan tasolla. He käsittelevät kymmeniätuhansia valituksia vuodessa, kun meille niitä tulee neljä ja puoli tuhatta", kertoo Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Tarja Raiskinen.

Kuluttajaoikeusneuvontaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse ja asia ratkeaa usein jo siinä yhteydessä. Kuluttajariitalautakunnassa käsittely on kirjallinen ja sen yhteydessä edellytetään erilaista liitemateriaalia. Prosessi on siis varsin erilainen.

"Päätöksemme ovat suosituksia eivätkä siis täytäntöönpanokelpoisia, mutta niitä noudatetaan silti hyvin", Raiskinen sanoo. "Rakennusalalla tämä luku on 80 %, mikä on ehkä hiukan vähemmän kuin monella muulla elinkeinoelämän alalla - on aloja, joissa se on 90 %."

Jos kulutturiitalautakunnan päätöskään ei johda sovintoon, seuraava aste on lähteä käräjille. Silloin asian käsittely alkaakin alkaa maksaa rahaa - sekä kuluttajaoikeusneuvonnan että kuluttajariitalautakunnan palvelut ovat ilmaisia kummallekin osapuolelle.

Rakennus- ja remonttihankkeen onnistumisen kannalta on ehdottomasti syytä ottaa selvää etukäteen siitä, millaisen kumppanin kanssa on sopimusta tekemässä. Ehdokkaalta on pyydettävä referenssikohteita ja soitettava rohkeasti edellisille asiakkaille - yleensä ihmiset kertovat mielellään niin hyvistä kuin huonoista kokemuksistaan.

Toiseksi sopimus on tehtävä kirjallisena ja siinä on mainittava kaikki ne asiat, jotka urakan piiriin kuuluvat. Yhtä tärkeää on olla tarkkana rajatapauksissa, joiden suhteen saattaa ilmetä epäselvyyksiä ja merkitä sopimukseen myös ne asiat, jotka eivät urakkaan kuulu. Tällä tavalla riitojen välttämisessä päästään jo varsin pitkälle.

Varsinkin vanhoja taloja remontoitaessa sopimukseen kannattaa lisätä maininta siitä kuinka menetellään, jos remontti laajenee. Se on tällaisissa remonteissa varsin yleistä - kun purkutyöt pääsevät käyntiin, alta paljastuukin paljon alun perin luultua isompi korjaustarve. Sopimuksessa määritellään, tehdäänkö lisätyö tuntiperusteisena veloituksena ja mikä on tuntihinta - vai tehdäänkö peräti uusi sopimus.

Kuluttajalehti on jo pitkään ylläpitänyt niin sanottua 'mustaa listaa' sellaisista yrittäjistä, jotka ovat jättäneet noudattamatta Kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Myös se kannattaa silmäillä läpi, varsinkin jos on ryhtymässä isoon remonttiin.

Lisätietoja:

Kuluttajavirasto
Kuluttaja -lehti

Joka Kodin Asuntomarkkinat 20.11.2009