Ennakkonäkymiä ja -tunnelmia Kuopion asuntomessuilta.

Kuopion asuntomessualue, Lehtoniemen Helmi sijoittuu Kuopion keskustan eteläpuolella sijaitsevaan upeaan Saaristokaupunkiin. Tämä on uusi asuinalue, jonka rakentaminen alkoi vuonna 2002 ja josta on tulevaisuudessa tarkoitus muodostaa 14 000 asukkaan asuinalue.
"Tämän tyyppinen alue oli kaavahahmotelmissamme jo 1980-luvulla, mutta asiaan liittyvät suuret periaatepäätökset tehtiin valtuustossa vasta 2001", kertoo kaupunginjohtaja Petteri Paronen. "Sen jälkeen kaavatyö on edennyt vaiheittain alkuperäisen suunnitelman mukaan. Päättäjät ovat olleet siihen hyvin sitoutuneita ja Kuopiossa on hankkeelle hyvin myönteinen ilmapiiri."

Saaristokaupunki yhdistyy Kuopion keskustaan upouuden Saaristokadun kautta. Kun alueelta jouduttiin kulkemaan torille aikaisemmin jopa 17 kilometrin matka, nyt selvitään viidellä: "On myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, kun liikennekustannukset ovat alle puolet entisestä ja joukkoliikenne saadaan joustavaksi", Paronen kehuu.
Saaristokatu palkittiinkin viime vuonna parhaana kuntatekniikan saavutuksena. Perusteita olivat muun muassa suunnittelun ja toteutuksen korkea laatu sekä välitön hyöty kaupunkilaisille.
Saaristokaupunginkin tonteista tulee olemaan omarantaisia noin 600. Kuopiolla on varaa kaavoittaa omarantaisia tontteja: Paronen laskeskelee, että jokaista kaupunkilaista kohden on noin 30 metriä rantaviivaa.
Järvinäköalaa ja rantapalloa jokaiselle
Tämä näkyy myös asuntomessualueella. Kallaveden äärellä sijaitseva Lehtoniemen Helmi on huikean kauniilla paikalla.

Maasto on mäkistä ja monimuotoista - mistä seuraa toki omat haasteensa niin kaavoittajalle kuin rakentajallekin. Tämän on saanut todeta kaikkein lähimmin messujen aluevalvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa Koponen, joka valittiin tänä vuonna vuoden rakennustarkastajaksi:
"Haastavinta on ollut rinnerakentaminen. Kaikki tontit on louhittu ja talot sovitettu ja rakennettu rinteeseen. Eniten olen joutunut puuttumaan hankkeisiin alkuvaiheessa - työnjohto ja suunnittelu eivät aina osallistu siihen riittävästi ja rakennuksen korkeusasemaa on pitänyt nostaa lähes joka kohteessa. Meillä rakennetaan lähtökohtaisesti liian alas."
Koponen kiittelee saaneensa itsekin hankkeesta paljon lisäoppia; ovathan alueen 34 omakotitalossa, kahdessa rivitalossa ja yhdessä paritalossa esillä kaikki Suomessa käytettävät rakennusmateriaalit.
Lähes jokaisesta talosta on näkymä Kallavedelle, sillä talojen väliin on jätetty riittävästi tilaa. Lisäksi alueelle tulee yhteinen uimaranta ja beach volley -kenttä
Messuilla ovat mukana myös asumisen terveellisyys ja turvallisuus
Messuilla tutkitaan asumisen terveellisyyttä ja turvallisuutta TERTU-hankkeen puitteissa. Kaikkiaan 11 taloon asennetaan mittareita ja antureita, joiden avulla kerätään tietoa sekä sisäilman laadusta että energiankulutuksesta.

"Nämä tunnustelevat sisäilman lämpötilaa, kosteutta sekä häkä- ja hiilidioksidipitoisuutta. Samalla mitataan energiatehokkuuden toteutumista", kertoo projektipäällikkö Teija Meklin. "Yliopiston ympäristöinformatiikan tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, jonka avulla tulokset jaetaan edelleen myös asukkaille käyttökelpoisessa muodossa. Sen perusteella he pystyvät peilaamaan energiankulutustaan alueen keskiarvokulutukseen ja pohtimaan, kuinka voisivat mahdollisesti muuttaa omia tottumuksiaan. Sama toimii sisäilman laadun suhteen - jos se osoittautuu huonoksi omassa talossa, voi esimerkiksi ryhtyä miettimään, lisätäänkö ilmanvaihtoa vai onko vika jossain muualla."
Kaupunginjohtaja Paronen on itsekin yksi messualueen rakentajista. Hän kertoo rakentavansa ensimmäisen kerran uutta taloa, vaikka rakentamisesta onkin muuten kokemusta: esimerkiksi peruskorjaaminen ja mökin rakentaminen ovat tulleet tutuiksi.
"Tämä on iso hanke, jota ei toteuteta pelkästään hartiapankkirakentamisella vuoden aikana. Olemme käyttäneet ammattirakentajia ja onnistuimmekin löytämään hyviä. Talon suunnitelleen nuoren arkkitehdin kanssa saatiin sovitettua hyvin yhteen omat toiveet ja näkemykset."

Joka Kodin Asuntomarkkinat 30.5.2010
|