Tiivistä ja matalaa - vastaus asukkaiden toiveisiin

Suomen asuntomarkkinoilla on pitkään ollut jyrkkä epäsuhta asukkaiden toiveiden ja tarjolla olevien vaihtoehtojen välillä. Valtaosa ihmisistä haluaa asua pientalossa, mutta asuntotuotannossa painopiste on sitkeästi pysynyt kerrostaloissa.

Ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi ympäristöministeriöstä:

”Kun betonielementtitekniikka pääsi voimiinsa 1970-luvulla, sitä on sitten jatkettu eikä siinä ole oikeastaan paljon kyselty, että mitä asukkaat haluaisivat. Sen seurauksena meillä on toisaalta korkeata ja tiivistä, toisaalta matalaa ja verrattain väljää. Puuttuu semmoinen vaihtoehto, joka sisältää pienasuntoja mutta on kuitenkin matalaa mutta yhdyskuntatalouden takia tiivistä.”

Ympäristöministeriön projektipäällikkö Lauri Tuokko huomauttaa, että aikaisemmin suomalainen yhdyskunta näytti erilaiselta: ”Kun katsotaan meidän vanhoja puukaupunkeja, niin siellähän on selvää tiivistä ja matalaa rakentamista - esimerkiksi Puu-Porvoo ja Puu-Rauma. Tämä perinne on katkennut aika pahasti; itse asiassa se on ollut kateissa koko itsenäisyyden ajan.”

Tiiviin ja matalan rakentamisen haasteeseen onkin nyt havahduttu siinä määrin, että sen edistämisen tarve on jopa kirjattu voimassaolevaan hallitusohjelmaan. Sille on määritetty ympäristöministeriössä myös karkeat tunnusmerkit: ”matala” tarkoittaa korkeintaan kolmea kerrosta ja ”tiivis” tonttitehokkuutta, joka on 0,3.

Yhteiskunnalle tiiveys tarjoaa monia etuja - kunnallistekniikan kustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin normaalilla omakotialueella. Tiiviille ja matalalle alueelle voidaan sisällyttää pieniä asuntoja joko pihapiirin piharakennuksiin tai pienkerrostaloihin.

Monimuotoinen Säterinmetsä, Puu-Linnainmaan moderni puukaupunki

Yksi 2000-luvun tiiviin ja matalan rakentamisen esimerkki on Espoon Säterinmetsä. Sinne on rakennettu vieri viereen sekä vuokra- että omistusasuntoja noin 500 asukkaalle. Uteliaat ammattilaisryhmät ovat näillä raiteilla jokapäiväinen näky.

Tiivis ja matala asuinalue voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Säterinmetsä on yksi esimerkki, mutta yhtä hyvin se voi olla pienitonttinen omakotialue eli kansantaloalue. Sellaisia on jo tulossa. Talotehtaat ja kunnat ovat olleet kiinnostuneita ”modernista rintamamiestalorakentamisesta,” joka tarkoittaa sitä, että 100 000 eurolla saisi talon vuokratontilla.

Korkein este luutuneet asenteet?

Tiiviin ja matalan rakentaminen on iso haaste rakentamisen ja maankäytön kaikille osapuolille. Särkijärvi:

”Oikeastaan koko ketju pitäisi korjata. Ensinnäkin kuntatasolla luottamusmiesten ja kuntakonsernin pitäisi osata tilatatiiviimpää ja matalampaa pientaloasutusta ja kaavoittajien pitäisi osata kaavoittaa sellaista. Asuntotuottajien puolestaan pitäisi osata tuottaa sitä, ja lopulta asiakkaidenkin pitäisi vielä osata kysyä sen perään.

Kaikkein vaikeinta taitaa olla virassa olevien kaavoittajien opettaminen. Tarvitaan sekä aivan uudenlaista suhtautumista että sellaista tietoa, mitä ei välttämättä ole olemassa.”

Alan teollisuudelle haastetta merkitsee erityisesti se, että odotetaan korkeampaa jalostusastetta. Ennen kaikkea rakentajat odottavat materiaalien toimittamista pidemmälle vietyä palvelua sekä saavansa tuoteosia. Vaatimustason kasvaessa uusi maankäyttölaki on toisaalta helpottanut valittamista ja silloin hankkeiden eteneminen saattaa pitkittyä. Teollisuudelle muodostaakin erityisen haasteen se, miten saada palveluprosessit niin joustaviksi, että joskus vuosienkin mittaiset odottelut voidaan sietää ja kuitenkin jatkaa kannattavaa liiketoimintaa...

Lue lisää:

Oulun Pikku-Linnanmaa valmis
Porvoossa lyötiin puunaula
Tiivis ja matala - kaupunkiasumisen suuri mahdollisuus
Kerrospientaloja kasvukeskuksiin

Puun käytöstä rakentamisessa ja sisustamisessa:
www.puuinfo.fi