Puutarha ja lämpö

Pihasaunan edessä oleva vilvoittelupaikka uudistetaan. Sen ympärille rakennetaan pergola, reunoille istutetaan aidanne ja köynnöksiä ja yhteen nurkkaan tehdään pieni, sievä istutusalue. Vilpolan lattia tehdään liuskekivestä, joiden väleihin istutetaan rakennuksen takaa löytyvää sammalta.

Kiveys tehdään siten, että pergolaan päästään heti saunan oven vierestä ja sitä jatketaan polkuna talon suuntaan. Kivipolun tuntumaan istutetaan pariin kohtaan perennoja.

Alueen reunalle oli siirretty edellisenä syksynä pari viinirypälepensasta, jotka olivat viihtyneet aikaisemmassa paikassaan seitsemän vuoden ajan ja tehneet rypäleitäkin. Versot näyttivät vahvoilta ja kun kasveja tutkittiin, ne todettiin elinvoimaisiksi ja päätettiin siirtää vielä kerran - harmin paikka sinänsä, mutta tulevan pergolan seinustalle ne eivät sopineet. Pysyvämpi paikka löytyi tontilta, eräältä aurinkoiselta ja lämpimältä seinustalta. Viinirypäle on Suomessa talvenarka, joten sen tulevaisuuteen on syytä suhtautua hillityin odotuksin. Selviäminen talven yli on aina mieluisa uutinen.

Kun perennoja siirretään, juurien mukaan on saatava mahdollisimman suuri multapaakku. Mikäli kasvi tarvitsee jakamista, se tehdään siirron yhteydessä. Uudelle paikalle istutetun kasvin kasvualusta pidetään kosteana kunnes se on juurtunut.

Istutusalueelta poistettiin rikkakasvit ja vanha kasvusto ja kasvualustaa parannettiin uudella mullalla ja kompostilla. Kasvivalikoima sopii lämpimään ja valoisaan paikkaan:

Taikinamarja - Ribes alpinum:
Tästä moneen paikkaan erinomaisesti soveltuvasta kasvista tehtiin aidanne pergolan ympärille. Taikinamarja viihtyy monenlaisilla paikoilla auringosta varjoon. Sillä on tiheä, terve ja aikaisin vihertyvä lehdistö. Pensas sietää voimakasta leikkausta ja kestää hyvin lumen painoa ja tuulta. Täällä se tullaan pitämään muotoon leikattuna; leikkaamattomana siitä tulisi metrin tai puolentoista korkuinen. Menestymisvyöhyke I-VII.

Leikattavaa pensasaitaa varten kaivetaan istutusoja, johon haaroittuneet aitataimet istutetaan 40 cm välein. Pitkää ojaa kaivettaessa voi käyttää apuna istutusnarua, jonka avulla taimet saadaan suoraan ojennukseen. Tällä kertaa oja oli niin lyhyt, ettei narua katsottu tarpeelliseksi.

Piiskataimet ovat halvempia, mutta niitä tarvitaan enemmän: 4 kpl metrille. Ne voi istuttaa vain keväällä, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla. Ennen istutusta taimia on liotettava vedessä muutama tunti.

Tuoksuköynnöskuusama - Lonicera caprifolium:
Näitä istutetaan pergolan pystytolppien ympärille. Tällä auringossa tai osittain varjossa kasvavalla köynnöksellä on kesäkuussa loistavat, hyvin miellyttävältä tuoksuvat kukat. Se viihtyy ravinteikkaassa ja kalkitussa kasvupaikalla. Menestymisvyöhyke I-III, korkeus 2-3 m.

Tuoksuköynnöskuusamat istutetaan entiseen syvyyteensä ja taimet suunnataan viistosti tolppia kohden. Versot tarvitsevat kiipeilyn alkumetreillä narun avukseen. Kasvuun päästyään tuoksuköynnöskuusama tekee kesän aikana useiden kymmenien senttien kasvun. Hoidoksi riittävät kasvuston harvennus tarvittaessa sekä kevät- ja syyslannoitukset.

Jättipoimulehti - Alchemilla mollis
kukkii keltaisin kukin heinä - elokuussa. Se on kasvupaikan ja -alustan suhteen vaatimaton perenna, joka viihtyy niin auringossa kuin varjossa. Lehtimuodot ovat hyvin kauniit.

Tarhakurjenpolvi Geranium x magnificum
Loistavan sinivioletit kukat kesäkuusta elokuulle aurinkoisessa tai puolivarjoisassa ja lämpimässä paikassa. Myös lehtimuoto on hauska. Tarhakurjenpolvi viihtyy monenlaisessa maassa.

Maariankello - Campanula medium
Kaksivuotista maariankelloa voidaan kasvattaa kukkaryhmissä perennojen tapaan. Se kukkii kesä-heinäkuussa suurin valkoisin, sinisin tai vaaleanpunaisin kukin. Ensimmäisenä vuonna maariankello kasvattaa lehtiruusukkeen ja kukkii toisena kesänä korkeiden ja lehtevien varsien latvoissa. Paras kasvualusta on hiekansekainen, ravinteikas multamaa.

Kiveykseen liuskekivilaattoja ja sammalta

Liuskekivet asennetaan kantavan kerroksen (noin 20-25 cm, kastellaan ja tiivistetään täryttimellä) päälle levitetyn, tiivistämättömän kivituhkan tai asennushiekan varaan. Tämän kerroksen tulee olla 5-10 sentin vahvuinen, jotta paksuudeltaan paljonkin toisistaan poikkeavat kivet saadaan asennettua tasaisesti. Ennen kivien latomista saumaushiekka tiivistetään kastelemalla mutta sitä ei tärytetä.

Liuskekivien asennus aloitetaan valitsemalla sopivat kivet alueen nurkkiin. Vatupassin avulla tarkistetaan, että kaadot lähtevät oikeaan suuntaan. Alueen jokaisen laatan on oltava liikkumaton eivätkä ne saa jäädä keinumaan. Jos niin uhkaa käydä, hiekkaan voi kaivertaa pienen painanteen kiven keskikohdan alle.

Saumat pyritään pitämään samankokoisina. Mikäli laattojen väleihin istutetaan ruohoa - tai kuten tällä kertaa, sammalta - ne jätetään hieman leveämmiksi kuin hiekalla saumatessa ja niihin laitetaan ohut multakerros.

Sammal saatiin omalta takapihalta. Vaikka se olikin rahkasammalta ja suhteellisen korkeaa, sen voi olettaa kestävän hyvin, kunhan se pidetään kosteana. On muistettava, ettei sammalen kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin: jos sitä joutuu hakemaan oman tontin ulkopuolelta, keräämiseen täytyy aina olla maanomistajan lupa.

Sammalkasvuston voi perustaa myös itse - joko siirtää pihaan noin puolen metrin paloina tai levittää uudelle kasvupaikalle pienenä silppuna. Kun silpun sekaan lisätään metsänpohjan hiekkaa ja turvetta, kasvuun lähteminen on varmempaa. Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin se, että paikka vastaa valo-, ravinne- ja kosteusolosuhteiltaan alkuperäistä kasvupaikkaa. Sammalen muodostumista voidaan edesauttaa myös piimä-jogurttiseoksella.

Jos haluaa sammalen sijaan nurmikon, kivien väleihin kylvetään nurmikonsiemeniä.

Pergola ja näkösuoja

Pergolaan tulee viisi 75x75 mm pystytolppaa. Kunkin kohdalle kaivetaan 30x30 cm kuoppa, joka valetaan täyteen betonia. Betoniin upotetaan tolpan alapään tartuntarauta. Valun annetaan kuivua säästä riippuen 1 - 2 päivää.

Tolpat kiinnitetään rautoihin ruuveilla ja niiden pystysuoruus (molemmissa suunnissa!) tarkistetaan vatupassilla. Tolppien yläpäähän, pergolan kolmelle sivulle kiinnitetään yläjuoksut - neljännen sivunhan muodostaa saunan seinä.

Kaksi saunan seinästä lähtevää juoksua kiinnitetään siihen kulmaraudoilla.

Juoksuihin tehdään lovet, jotka sopivat pystytolppien päihin. Niiden päälle asetetaan poikittain 50 cm pituisia kakkosnelososia, jotka niinikään kolotaan juoksuihin sopiviksi. Rakenne vahvistetaan pystytolppiin asennettavilla viistotuilla, jotka antavat pergolalle myös lisää näköä.

Köynnösten ja pensaiden kasvu ottaa oman aikansa, joten niiden ollessa vielä matalia tarvitaan muuta näkösuojaa. Sitä saadaan vaikkapa ripustamalla pergolan seinälle kauniita kankaita. Kankaiden suhteen on tietysti pidettävä mielessä, että sade saattaa yllättää ja aurinko haalistaa laadukkaidenkin kankaiden värejä. Siksi ne kannattaa kiinnittää siten, että ne saadaan helposti ja nopeasti suojaan. Ulos laitettavien kankaiden materiaaliksi kannattaa valita mieluiten puuvillaa ja pellavaa.

Aurinkoinen ja kuuma kivimuuri kaipaa väriä ja vehreyttä

Perennojen valikoimista löytyy lukematon määrä lajeja, jotka viihtyvät auringossa ja kuivassa maassa. Puuvartisista kasveista aurinkoiselle ja kuivalle paikalle sopivat muun muassa pensashanhikki, vihma, lamoherukka, pensasväriherne, rinne- ja koivuangervo, juhannusruusu ja hernepensaat; havuista erilaiset katajat, kääpiökokoiset vuorimännyt, pensassembra ´Glauca´ sekä muutamat kuuset.

Kivikkokasvit viihtyvät pääasiassa aurinkoisilla, lämpimillä ja paahteisilla kasvupaikoilla. Maaperän tulee olla kuiva tai tuore, vettä läpäisevä, kohtalaisen ravinteikas tai niukkaravinteinen, sorainen ja kivinen tai hiekkapitoisen savimaa. Istutusväliksi sopii useimmiten 15 - 20 cm. Tiheämpään istuttamalla saa nopeammin valmiin näköistä ja samalla kitkemisen tarve vähenee, kun itse kasvit ottavat tilan haltuunsa.

Kivikkopuutarhaa on käytännössä melkein mahdoton suunnitella etukäteen paperille. Ainoa keino on katsoa kivien siirtämisen ja latomisen jälkeen paikan päällä, mitä sopii luontevimmin mihinkin koloon.

Tällä paikalla kasvoi valmiina kivikkokilkkaa (Cymbalaria pallida), joka on kiitollinen paahteisten paikkojen kasvi. Se kukkii valkoisin tai sinisin kukin ja vauhtiin päästyään peittää ja pehmentää kiven pintaa mukavasti.

Lisäksi muurille valittiin:

Tarharistikki - Aubrieta - lajikkeet
Lilansinisin, violetein tai ruusunpunaisin runsaasti ja pitkään kukkiva mattomainen kasvusto. Kukkii toukokuussa.

Kaukasianpitkäpalko - Arabis caucasica
Kukkii touko- kesäkuussa ja tarvitsee melko kuivan tai tuoreen ja vettä läpäisevän maaperän.

Rantalaukkaneilikka - Armeria maritima
kukkii lajikkeesta riippuen joko valkoisin tai karmiinin- tai ruusunpunaisin kukin kesäkuusta elokuuhun. Tarvitsee melko kuivan tai tuoreen ja vettä läpäisevän maaperän. Ei raskaaseen maaperään!

Mehitähti - Sempervivum
Mehitähdet ovat erittäin vähään tyytyväisiä kasveja. Kukkii kesäkuusta elokuuhun, tarvitsee kuivan tai tuoreen, niukkaravinteisen ja soraisen ja kivisen kasvualustan.

Hopeahärkki - Cerastium tomentosum
on varmasti monelle tuttu kivikkokasvi. Se viihtyy joskus liiankin hyvin, jolloin ylimääräisiä yksilöitä on kitkettävä pois ja siirrettävä muualle.

Valkomaksaruoho - Sedum album
Vähään tyytyvä kivikkokasvi, joka kukkii valkoisin tai vaalean ruusunpunaisin kesäkuusta elokuulle. Kasvupaikka aurinkoinen, joskus puolivarjoinen, myös paahteinen. Kasvualusta kuiva tai tuore, vettä läpäisevä, kohtalaisen ravinteikas, ei multava vaan hiekkainen tai sorainen tai hiekkapitoinen savimaa.

Laventeli - Lavandula anqustifolia
Aromaattinen, talvenarka puolipensas kukkii violetin sinisin tai liloin tuoksuvin kukin. Laventeli tarvitsee kuivan tai tuoreen, , vettä läpäisevän kohtalaisen ravinteikkaan ja soraisen ja kivisen tai hiekkapitoisen savimaan. Maaperä kalkkipitoinen.

Istutamme laventelin valurautaiseen astiaan. Koska ruukkukasvit joutuvat elämään ankarimmissa oloissa kuin avomaalla elävät, kasvualustaksi hankitaan parasta multaa, joka vaihdetaan joka kevät. Ruukun pohjassa on oltava reikä, jonka peitoksi laitetaan sopiva kivi, ettei multa pääse valumaan sen läpi. Salaojituksesta, säännöllisestä lannoituksesta ja kastelusta on huolehdittava.

Pioni MTV3 15.5.2007