Mökkien varustetaso tasaisessa nousussa

Suomalainen ei helpolla luovu puukiukaasta, vaikka mökillä olisi jo sähköt valmiina. Muiden kaupunkiasumiseen liittyvien mukavuuksien määrä on kyllä tasaisessa nousussa.

Suurten ikäluokkien edustajista noin 100 000 on ilmoittanut aikovansa muuttaa pysyvästi maalle eläkkeelle jäätyään ja vielä useampi aikoo viettää mökillään joka vuosi useita kuukausia.

Vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Tilastokeskuksen mukaan niiden määrä oli vuoden 2001 lopussa 456 706, mutta tämä on vain osa totuutta: maaseudulla on runsaasti ns. mummonmökkejä, joita käytetään ainoastaan vapaa-ajanasuntoina. Tähän tilastoon niitä ei kuitenkaan lasketa. Mökkien realistinen kokonaismäärä lieneekin noin 600 000.



Noin 1.8 miljoonalla suomalaisella on käytettävissään vapaa-ajan asunto. Eniten mökkejä on Kuusamossa (5762) ja Tammisaaressa (4735); heti perässä tulevat tasavahvat Mikkeli ja Mäntyharju noin 4400 mökillään.

Mukavuuksien lisäämisen edellytyksenä on pääasiassa sähkö. Eri arvioiden mukaan kahdella kolmesta mökistä on käytettävissään sähköt - ylivoimaisesti suurin osa on paikallisia verkkoliittymiä, aurinkopaneeli tai aggregaatti tuottaa lamppuun valkeaa noin joka viidennellä mökillä.

RTS Oy:n tutkimuksen (Lomarakentaja 2002) mukaan sähkön tuloa seuraavat välittömästi viemäri (49 %) ja vesivessa (20%) - ja seuraisivat useamminkin, jos mökkikunnan määräykset sen sallisivat. Lämminvesivaraaja on joka beljännellä mökillä; näistähän tosin suuri osa saattaa olla puulämmityksellä toimiviakin.

Seuraavina hankintalistalla ovat mikroaaltouuni sekä pyykin- ja astianpesukone: loma se on oltava kokillakin.

Sähköstä riippumatta 38 % mökkiläisistä on asentanut rakennukseensa kolminkertaiset ikkunalasit. Suunnilleen yhtä monella on jätevesien imeytyskaivo; tyhjennettävä jätevesikaivo 15 %:lla mökeistä.