Porakaivosta puhdasta vettä
Joka Kodin Asuntomarkkinoiden Sipoon seurantakohteessa oli homeongelman lisäksi vesiongelma. Jätevesikaivo ja juomavesikaivo olivat liian lähellä toisiaan ja sen lisäksi pintavesi pääsi valumaan juomavesikaivoon. Päätettiin tehdä uusi kaivo poraamalla.
Porakaivossa maahan porataan niin syvä reikä, että vettä saadaan kulutusta vastaavasti. Sipoossa ollaan meren läheisyydessä, joten siellä päätettiin porata enintään 40 metrin syvyyteen - kalliossahan saattaa olla halkeamia, joita pitkin merivesi pääsisi kaivoon. Sisämaassa voidaan porata jopa 120 metriin saakka: mennään kerta kaikkiaan niin syvälle, että vettä varmasti löytyy. Ja jos ei ala löytymään suosiolla niin otetaan avuksi paineauto, joka avaa vesisuonet kallioperästä niin, että vettä alkaa tulla.
Pinnassa olevan pehmytmaaosakerroksen suojaksi laitetaan teräsputki, joka uppoaa jonkin matkaa kallioon. Tämän sisään asennetaan vielä muovinen pintavesitiivistysputki, joka viedään tarvittaessa jopa 40 metriin saakka. Sen päässä oleva turpoava osa tiivistää pintavesisuonet siten, että kaivoon ei pääse suodattamatonta pintavettä.
Muoviputken sisälle laitetaan varsinainen 34-40 mm paksu vesijohto. Sen päässä, kaivon pohjalla on pumppu, joka puskee vettä paineventtiilillä varustettuun säiliöön. Kun saavutetaan tietty paine, automaattikytkin katkaisee pumpun toiminnan ja vastaavasti paineen laskiessa käynnistää sen uudelleen.
Porakaivon teräsputken yläpäähän laitetaan vielä tuuletushattu, joka päästää sieltä nousevat höyryt tuulettumaan pois. Talvea varten putkisto on luonnollisesti eristettävä pakkaselta.
Jos ongelmana on veden rikkipitoisuus , reikään työnnetään ohut putki aina pumppuun saakka. Kompressorilla painetaan sinne ilmaa ja ylös nousevat kuplat tuovat mukanaan rikkiä poistaen sen tuuletushatun kautta.
Juomakelpoisuus selviää varmuudella vain laboratoriotestein
Kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä puuttuu useimmista vapaa-ajan asunnoista ja monilta haja-asutusalueilta. On tehtävä kaivo juomavedelle. Mistä asukas tietää, onko vesi juomakelpoista vai ei? Terveydenhoitaja Tiina Tiainen Porvoon terveydensuojelusta vastaa:"Ainoa tapa on tutkituttaa vesi laboratoriossa. Jos puhutaan uudesta kaivosta, niin vesihän on aina aluksi sameaa. Se kannattaisi tutkia ensimmäisen kerran kunnollisen alkujuoksutuksen jälkeen - tavallaan veden laatu kehittyy kaivon rakentamisen jälkeen ja vasta jonkun ajan kuluttua pystyy näkemään, mitä se todella on. Uudesta kaivosta löytyy aina jonkun aikaa normaaleja maaperäbakteereita ja siksi vettä täytyy juoksuttaa runsaasti ennen kuin kaivo varsinaisesti otetaan käyttöön.
Kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan terveystarkastajaan. Hän osaa kertoa, mitkä ovat alueen tavanomaisimmat ongelmat. Bakteereissa ei varsinaisesti ole aluekohtaisia eroja, mutta kemiallisissa aineissa erot saattavat olla hyvinkin suuria.
Tutkimuksia suorittavat kunnalliset elintarvikelaboratoriot sekä jotkin yksityiset laboratoriot. Tutkimusten hinta vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä, mitä halutaan tutkia. Lähtöhinta on noin 100 markkaa, jolla saa mikrobiologiset mittaukset. Mitä enemmän kemiallisia määrityksiä tehdään, sitä kalliimmaksi tutkimus tulee. Missään nimessä ei kannata ottaa sitä riskiä, että jättää tutkimuksen tekemättä hinnan takia. Terveyden menettäminen tulee varmasti kalliimmaksi. Tutkimus suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein.
Yleisimpiä vikoja kaivovedessä ovat ulostesaastutusbakteerit, jotka aiheuttavat vatsaoireita - oikein kunnon vatsataudinkin. Tämä perustutkimus kannattaakin aina tehdä. Tyypillisiä vikoja ovat lisäksi liiallinen rauta, mangaani, kloridipitoisuus. Nämä eivät aiheuta terveyshaittoja, mutta esimerkiksi talousvesiputkiston, tiski- ja pesukoneiden kannalta on hyvinkin tärkeä tietää nämä pitoisuudet.
Radonia saattaa esimerkiksi Porvoon-Sipoon alueella löytyä porakaivoista suuriakin pitoisuuksia. Fluoridi on tyypillinen rannikkoalueelle - sitä löytyy kaivoista usein. Erityisesti porakaivoista kannattaa lisäksi tutkia arseeni.
Meiltä saa kaivon rakentamisohjeen, johon kannattaa tutustua kaivoa suunnitellessaan. Pintavesien pääseminen kaivoon on estettävä, sillä niiden mukana veteen saattaa joutua vaarallisia bakteereja. Maaperän kaivon ympärillä on oltava muotoiltu siten, että vesi valuu kaivolta pois. Pintamaa saisi olla vettä läpäisemätöntä savea ja kaivon pohjassa puolestaan tulee olla sopivan karkeusasteen soraa.
Kaivon paikka kannattaa valita siten, ettei välittömässä läheisyydessä ole jätevesi- tai saostuskaivoja tai jätteiden purkupaikkaa. Etäisyyden on oltava useita kymmeniä metrejä ja jätevedet johdettava poispäin kaivosta."
Valtiolta ja joissain tapauksissa myös kunnalta voi saada rahoitustukea kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen. Valtion avustusta haetaan paikallisilta ympäristökeskuksilta.
Lähde: Joka Kodin Asuntomarkkinat 15.10.2000
Lue lisää Sipoon seurantakohteesta:
Mökki homeessa - vastuutonta kuntotarkastusta?
Salaojat kuntoon ja kivi murskaksi homekohteessa
Kestävä katto huopakatteella