Suomen paras asuinalue!
Sekä asiantuntijaraati että suuri yleisö valitsivat Suomen parhaaksi asuinalueeksi Mustasaaressa sijaitsevan Sulvan.
Suomena paras asuinalue valittiin verkossa pidetyn yleisöäänestyksen perusteella, johon saatiin yli 3800 ehdotusta perusteluineen. Eniten ääniä saatiin Uudenmaan alueelta, jossa oltiin erityisen aktiivisia äänestyksen suhteen.
“Saimme yleisöäänestyksen myötä erittäin monipuolista ja kiinnostavaa tietoa siitä, mitä suomalaiset asuinalueiltaan odottavat. Valitessamme alueita lähempään tarkasteluun käytimme lähtökohtana asukaslukuihin suhteutettuja alueiden äänimääriä. Lisäksi halusimme ottaa arvioitaviksi erilaisia asuinalueita: suuria kaupunginosia ja pieniä kylätaajamia, hiljattain rakennettuja ja vanhempaa perua olevia”, kertoo asiantuntijaraadin puheenjohtaja, arkkitehti, tekniikan tohtori Aija Staffans Teknillisestä korkeakoulusta.
Elokuussa suoritettiin alueiden arviointikäynnit
Elokuun aikana asiantuntijaraati tutustui 12 äänestyksen parhaaseen alueeseen. Vierailuilla arvioitiin jokainen alue. Arviointikriteereihin kuuluivat mm. alueen yleisilme, omaleimaisuus, kotiseutuhenki, toimivuus, turvallisuus, palveluntarjonta ja liikenneyhteydet.
Aija Staffansin lisäksi asiantuntijaraatiin kuuluvat yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä, arkkitehti Esko Kahri ArkOpen Oy:stä, erikoistutkija, filosofian tohtori Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta, diplomi-insinööri, tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä Movense Oy:stä sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Kilpailusihteereinä toimivat Hyvä asuminen 2010 -ohjelman ohjelmapäällikkö Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitosta ja toimitusjohtaja Juha Salmi Suomen Asuntotietokeskuksesta.
Asiantuntijaraadin arviointikäynnit 12 asuntoalueella televisioitiin ja alueet esiteltiin MTV3-kanavalla Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelmasarjassa viikoittain 8.9.2006 alkaen. Alueet on esitelty myös Hyvä asuminen 2010 -ohjelman verkkosivuilla www.asunto2010.fi ja Huoneistokeskuksen verkkosivuilla www.huoneistokeskus.fi.
Suomen paras asuinalue julkistetaan joulukuun alussa
Asiantuntijaraati julkistaa valintansa Suomen parhaaksi asuinalueeksi joulukuun alussa juuri ennen Suomen itsenäisyyspäivää. Lisäksi tv-katsojat ja edellä mainituilla verkkosivuilla kävijät voivat äänestää suosikkinsa esiteltyjen alueiden joukosta.
Vuonna 2005 käynnistyneen, laajapohjaisena yhteistyönä toteutettavan Hyvä asuminen 2010 -ohjelman tavoitteena on vahvistaa asumisen roolia kansainvälisenä kilpailutekijänä, liiketoiminnan osana ja monitieteisenä tutkimusalueena. Ohjelman visiona on tehdä Suomesta asumisen mallimaa, jossa asuntomarkkinat toimivat aidosti asukkaiden ehdoilla. Ohjelmaa koordinoi Suomen Kiinteistöliitto ry.
Etu-Töölö, Helsinki
Etu-Töölö on yksi Helsingin arvostetuimpia kaupunginosia, joka sijaitsee aivan ydinkeskustan Kampin tuntumassa. Alueen rakentaminen käynnistyi 1900-luvun alussa. Etu-Töölölle tunnusomaisia ovat 1920-luvulla rakennetut klassiset tiilitalot ja 1930-luvun vaaleat funkkistalot. Alue rajautuu sekä lännessä että idässä meren rannalla oleviin puistovyöhykkeisiin. Asukkaita Etu-Töölössä on noin 13 000 ja työpaikkoja noin 8 000. Alueella on runsaasti tunnettuja julkisia rakennuksia, kuten Eduskuntatalo, Kansallismuseo, Finlandiatalo ja Temppeliaukion kirkko.
“Kaunis arkkitehtuuri, historian havinaa, vanhoja kunnolla rakennettuja persoonallisia taloja. Asuntovalikoima on poikkeuksellisen runsas, vuokra-asumisellekin hyvät olosuhteet. Korttelirakenne suurine sisäpihoineen tekee asunnoista valoisia ja suojaisia.”
“Monipuolinen kulttuuritarjonta. Jazzin ystäville on tarjolla Suomen ainoa oikea jazz-kapakka. Merellinen monikulttuurinen onnela. Palvelu toimii vielä Etu-Töölön pikkuliikkeissä.”
“Keskeinen sijainti, mutta silti erittäin rauhallinen. Ystävällinen kaupunkikyläyhteisö, jossa naapuria vielä autetaan. Turvallinen alue lapsille. Luonto ja Suomen parhaat palvelut lähellä. Etu-Töölössä yhdistyy Helsingin syke ja rauhallinen vihreä elinympäristö.”
Käpylä, Helsinki
Käpylä tunnetaan erityisesti Puu-Käpylänä, joka rakennettiin 1920-luvulla alunperin työväen hellahuone- ja puutarhatilkku-asunnoiksi. Nykyisin se on erityisesti taiteilijoiden ja kulttuuriväen arvostama asuinalue, jota pidetään arkkitehtonisesti onnistuneena oman aikansa “tiivis ja matala” -kaupunkipientaloalueena. Käpylään kuuluu myös muita pientalo- ja kerrostalokortteleita eri aikakausilta, kuten Olympiakylä ja Kisakylä, jotka rakennettiin Olympiakisojen asuinkyliksi. Ns. käärmetalo on merkittävä yksittäinen kohde. Alueella on sairaaloita (Koskela, Kätilöopisto) ja terveyskeskus, joten valtaosa noin 2 000 työpaikasta on sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. Alueella asuu yhteensä noin 8 000 henkilöä.
“Rauhallinen, lapsiystävällinen, luonnonläheinen, palvelut lähellä, spåralla stadiin nopeesti, aitoja stadilaisia ja hyvä meininki, ei nipoja naapureita. Kyläyhteisö, jossa lasten on mukava varttua aikuisiksi ja vanhempien vanhentua huomaavaisiksi vanhuksiksi. Kaikki välittävät aidosti toisistaan ja kaupungin palvelut ovat lähellä. Paras paikka sydämelle.”
“Kaupunkimainen mutta samalla kylämäinen alue. Kaunista ja ihmisenkokoista rakentamista puutaloalueella. Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat myös autottoman, ekologisen asumisen. Yhteisöllisyys on vahvempaa, kuin kaupunkiolosuhteissa yleensä.”
“Käpylässä asuminen on viihtyisää riippumatta siitä, asuuko kerrostalossa vai puutalossa. Asujaimisto on värikästä ja tunnelma on turvallisen leppoisa. Kaupunkiasumista parhaimmillaan!”
Lauttasaari, Helsinki
Helsingin lounaiskolkassa olevan Lauttasaaren nykyinen asuntokanta on rakentunut vuonna 1935 tapahtuneen sillan valmistumisen jälkeen. Saari on pääosin rakennettu 1960-luvun loppuun mennessä. 1970-luvun elementtikerrostalotuotantoa on lähinnä Vattuniemessä, saaren eteläisimmässä osassa teollisuusalueen kupeessa. Lisäksi saarella on runsaasti rivi- ja omakotialueita. Uudisrakentaminen on kohdistunut myös pääosin Vattuniemeen, jossa osa työpaikkatonteista on muuntumassa asuinkortteleiksi, sekä aivan Lauttasaaren sillan tuntumaan. Alueella on varsin monipuoliset palvelut, se on kuin itsenäinen tytärkaupunki. Asukkaita on noin 19 000, ja työpaikkoja noin 9 000. Työpaikkojen määrä on hieman vähenemässä.
“Lauttasaari on kaupunkimainen alue, jossa on palveluvalikoimaa päiväkodeista palvelutaloihin, moottoripyöräliikkeistä suutareihin, ruokaravintoloista baareihin, kirjastoista kukkakauppoihin ja kuntosaleihin. Kaupunkimaisuudesta huolimatta Lauttasaari on lähes kylämäinen alue, jolla on oma henkensä – kaupunki kaupungissa.”
“Meri lähellä joka puolella, luontoa paljon talojen välissä, hyvät yhteydet. Rauhallinen, riittävät palvelut, keskusta lähellä, hyvät lenkkeilymaastot, hyvät koulut. Tarpeeksi suuri, mutta rajattu alue, turvallinen.”
Hyvät asunnot, hienot virkistysalueet, autoille sopivat tilat, kaupat lähellä ja erikoisliikkeet ym. “automatkan päässä.”
Tapiola, Espoo
Suomen ehkä tunnetuin asuinalue on Tapiola, puutarhakaupungiksi nimetty ja lähiöiden esikuvaksi muodostunut. Se toteutettiin 1950-luvun alusta alkaen kunnianhimoisten ja päättäväisten toteuttajien sekä aikansa huippuarkkitehtien toimesta. Nyt alueella on ristivetoa kansallisen arvoalueen säilyttämisen ja elinvoimaisuuden takaavan uudistamistarpeen välillä. Alueen palvelut ovat hyvät, mutta ovat joutuneet läheisten uusien kauppakeskusten puristukseen. Työpaikkoja on runsaasti, erityisesti alueeseen läheisesti liittyvissä Otaniemessä ja Keilaniemessä. Tapiolan väkiluku on noin 18 000, joka on ollut hieman laskussa. Väestö on huomattavasti keskimääräistä ikääntyneempää.
“Ylivoimainen yhdyskuntasuunnittelu, läpiajoliikenne ja asuminen erotettu hyvin toisistaan. Lapsiperheystävällinen. Erittäin hyvät ja laajat palvelut.”
“Vihreä ja viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen. Lähellä merta, elintaso hyvä ja alue siisti. Paikka jossa voi asua koko elämänsä.”
“Hyvä suunnittelu ja toteutus, ylläpito tosin ontuu vähän. Esteettisesti jatkuvasti kiinnostava. Erinomainen palvelutaso. Hyvä sijainti Helsingin kupeessa ja meren tuntumassa. Hyvät ulkoilu- yms. mahdollisuudet alueen sisällä ja lähistöllä.”
Kartanonkoski, Vantaa
Kartanonkoski on vastikään valmistunut noin 3 500 asukkaan asuntoalue Vantaan Pakkalassa. Backaksen kartanon maille rakentuneella alueella on kerros-, rivi- ja omakotitaloja, joiden retrohenkinen arkkitehtuuri on herättänyt runsaasti huomiota ja keskustelua: asukkaat ovat pitäneet, monet arkkitehdit arvostelleet. Alueelle yhtenäisiä piirteitä ovat mm. kapeat kaarevat kadut, punatiiliset melko jyrkät katot ja pastellissävyiset vaihtelevat julkisivut. Viiden kilometrin päässä Helsinki-Vantaan-lentokentältä sijaitsevalla Kartanonkoskella toimii Vantaan kansainvälinen koulu ja päiväkoti. Alueella on myös kirjasto ja monia muita kunnallisia palveluita. Aivan vieressä ovat Jumbon suuri kauppakeskus ja Tammiston suuret elintarvikeliikkeet.
“Persoonallisen näköinen ja oloinen kyläyhteisö, jossa voi asua kuin maalla, mutta kuitenkin kaupungissa. Luonnonläheistä elämää lähellä Helsingin huisketta ja hyviä palveluita. Loistavat kulkuyhteydet joka suuntaan. “
“Kaunis, rauhallinen, turvallinen, todellinen lapsiperheen unelma. Lapset juoksevat iloisina pihoilla ja naapurit hymyilevät. Viihtyisiä autottomia taloyhtiöpihoja, joissa asukkaat puuhastelevat ja jutustelevat yhdessä.”
“Ihana arkkitehtuuri. Perinteisiä ja kodikkaita kortteleita, samalla kuitenkin jotain uutta suomalaiseen katukuvaan. Ilmeikäs alue, jossa on käytetty miellyttäviä värejä.”
Port Arthur, Turku
Port Arthur eli “Portsa” on 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennettu puutaloalue aivan Turun keskustan kupeessa. Kaupungin kasvavan työvoiman tarpeisiin rakennetuista taloista useimmat kuuluivat “Työväen Asunto-Osakeyhtiöille”. Alue on rakennettu Engelin 1800-luvun alkupuolella laatiman ruutukaavan mukaisesti. Rakennuskanta on kaupungin melko tarkkojen rakennusohjeiden ansiosta säilynyt yhtenäisenä. Port Arthur pelastui 1970-luvun purku-uhalta ja on sen jälkeen uudistunut halutuksi – ja nyt myös kalliiksi – asuinalueeksi. Turun keskustan palvelut ovat hyvin saatavilla. Alueelle asuu hieman yli 2 000 henkilöä.
“Viehättävät vanhat puutalot pihoineen, kylämäinen tunnelma ja lämminhenkinen yhteisöllisyys. Silti keskellä kaupunkia ja lähellä palveluita. Vanhan kaupungin ja maalaismaiseman tunnelmaa keskellä kaupunkia!”
“Kaikenlaisen retroilun ollessa muotia , tämä vanha puutaloasuminen keskuspihoineen, kiljuvine lapsineen ja kaffetta ryystävine mammoineen, puluineen päivineen, on mitä rauhoittavinta ja ihmiselle tänä muutoksen ja epävarmuuden kautena turvaa ja tukea antava elämisenmuoto.”
Portsa on kuin postikortti. Kesällä kuin satujen Melukylä tai Puolenhehtaarin metsä ja talvella kuin joulukortti. Pihat ovat hyvin hoidettuja, persoonallisia ja rakastettuja. Talot värikkäitä ja täynnä iloisia ja boheemeja kansalaisia. Suuri Unelma täyttyi kun itse pääsi muuttamaan tänne piparkakkupuutaloon. Tää o sitä kaikkee airoint tois pual jokkee!”
Naantali, keskusta ml. Vanha kaupunki
Naantalin viehätys asuinalueena perustuu historialliseen vanhaan puukaupunkiin ja meren läsnäoloon kesäisine venesatamineen. Kokoonsa nähden Naantali on Kultarantoineen, Muumimaailmoineen ja kylpylöineen varsin tunnettu. Kuten myös käsite “Naantalin Aurinko”. Vielä 50 vuotta sitten Suomen pienin kaupunki alkoi kasvaa erityisesti Nesteen jalostamon rakentamisen myötä. Työpaikkojen ja palvelujen osalta Naantali tukeutuu läheiseen Turkuun, mutta omastakin takaa näitä on tarjolla. Koko Naantalin asukasluku on noin 14 000 henkilöä, joista noin 3000 asuu kaupungin keskustassa.
“Asukkaiden hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja peruspalveluista huolehditaan. Meren ja saariston vahva läsnäolo. Musiikkijuhlat ja paljon muita perinne- ym. tapahtumia. Rantaravintolat, kylpylä ja Muumimaailma. Mainio sosiaalinen ilmapiiri. Lasten arvostaminen. Yhteydet Turkuun ja Raisioon sekä saaristoon.”
“Pieni, mutta kosmopoliittinen! Täynnä loistavia palveluita, kaikki lähellä. Kesällä suuren kaupungin tunnelma, idyllinen asua. Talvella ihanan hiljainen, lumisäillä talviparatiisi. Naantalin talous on myös hyvässä kunnossa ja äyrimme on alhainen.
“On kuin aika olisi pysähtynyt kun kävelee Naantalin pikku kujilla. Lisäksi Naantalin vanha luostarikirkko kohoaa jylhänä wanhan kaupungin rannassa. Naantalissa on välimerimäinen tunnelma, on kuin olisi ulkomailla – Naantalihan on Suomen Nizza!”
Myllymäki, Hämeenlinna
Myllymäki on rauhallinen noin 2 500 asukkaan pientalovaltainen alue vajaan kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Korkealla mäellä sijaitsevalta alueelta on näkymät yli kaupungin. Myllymäessä on monenikäistä ja -laista rakennuskantaa: vanhoja puutaloja eri vuosikymmeniltä aina 1900-luvun alusta lähtien, uusia omakotitaloja, myös pienkerrostaloja. Alueella on peruskoulu, muut koulut, liikuntapaikat ja kaikki keskustan palvelut ovat lähellä 15 minuutin kävelymatkan päässä. Myllymäki-yhdistys pitää yllä perinteitä ja kotiseutuhenkeä järjestämällä asukkaille useita tilaisuuksia vuosittain.
“Hämeenlinnasta on loistavat yhteydet eri puolille Suomea. Myllykylässä eletään kuin maalaiskylässä konsanaan, aivan ydinkeskustan tuntumassa. Rauhallinen, hyvin hoidettu alue. Puutarhat ovat ihania sireenien ja omenapuiden kukkiessa.”
“Alueella asuu kaikenikäisiä ihmisiä, jotka tuntevat ainakin lähinaapurinsa, ja kauempanakin asuvia tervehditään, vaikkei nimeltä tunnetakaan. Alakoulua sanotaan kyläkouluksi ja se on alueen keskeinen paikka.”
“Upean kallion päällä hulppeilla näköaloilla. Turvallinen, vehreän viihtyisä, lähellä keskustaa. Mistään muusta kaupungista ei löydy vastaavaa paikkaa. Kunne sinne muutettiin, päästiin kotiin!”
Hervanta, Tampere
Hervanta on Suomen suurin lähiö noin 10 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Asukkaita on noin 25 000, joista noin 4 500 on alueella olevien lukuisten oppilaitosten opiskelijoita. Hervannassa on mm. Tampereen teknillisen yliopiston kampusalue, VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia. Alueen keskellä on korkeita pääosin 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneita kerrostaloja, mutta reunoilla on myös runsaasti pientaloja. 1990-luvulta lähtien Hervanta on ollut monipuolisen lähiöuudistustoiminnan kohteena. Alueelle on 2000-luvulla pyritty EU:n tuella houkuttelemaan uusia yrityksiä sekä tiivistämään ja laajentamaan muutenkin erittäin aktiivista ja monipuolista yhteistoimintaa Hervannan asukkaiden ja eri yhteisöjen kesken. Hervannassa on poikkeuksellisen runsaat palvelut ytimenään Reima Pietilän suunnittelema kauppa- ja toimintakeskus.
“Helsingin Sanomien valtakunnallisen lähiövertailun mukaan Suomen paras lähiö. Mukavaa kaupunkiseutua, jossa luonto on lähellä. Kompaktikaupungin ja koskemattoman luonnon ainutlaatuinen yhdistelmä.”
“Kaupallisia ja kunnallisia palveluita on ihan uskomattoman paljon: runsaasti erilaisia kauppoja, kirkko, kirjasto, jäähalli, laskettelurinteitä ja vaikka mitä. Asuntoja on laaja kimara halvoista ensiasunnoista uusiin vastavalmistuneisiin suurasuntoihin. Kaikkea mitä ihminen tarvitsee!”
“Monimuotoinen eri kansallisuuksien ja sosiaaliryhmien sulatusuuni. Paljon erilaisia ihmisiä elää hyvässä sovussa viihtyisässä ja virikkeellisessä ympäristössä. Voimakas sisäinen muuttoliike: miksi muuttaa muualle?”
Petonen/Saaristokaupunki, Kuopio
Petonen on yksi Kuopion suurimpia asuinalueita, joka sijaitsee noin 10 kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Moni-ilmeisen asuntoalueen ytimessä on kerrostalovaltainen Pyörön alue, josta löytyvät kaikki peruspalvelut. Pyörön ympärillä on rivi- ja omakotivyöhyke, jossa asuu paljon nuoria lapsiperheitä. Petosen alueella on noin 14 000 asukasta. Saman verran asukkaita on tulossa Petosen länsipuolelle rakentumassa olevaan Saaristokaupunkiin. Sen pohjoisosaan rakennettava Saaristokatu siltoineen lyhentää matkaa Kuopion keskustaan merkittävästi. Pääosa Saaristokaupunkiin rakennettavista asuinrakennuksista tulee olemaan omakoti- tai rivitaloja, jotka nousevat järven rantaan tai aivan sen tuntumaan.
“Petonen on kaupunki kaupungissa runsaine palveluineen, hyvine liikenneyhteyksineen ja mukavine ihmisineen. Lähellä vesistöä, lähellä luontoa, lähellä kaupunkia. On vettä rantaa rakkaampaa ja kaikki tärkeimmät palvelu ulottuvilla. Uimassa vai käydä vaikka joka päivä, kesällä järvessä, talvella uimahallissa.”
“Saaristokaupunki tarjoaa modernia korkeatasoista asumista lähellä palveluja sekä järvi- ja metsäluontoa. Trendikäs, nuorekas, luonnonläheinen, viihtyisä ja turvallinen. Suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu asukkaat erittäin hyvin huomioon. Annetaan vapaus tehdä halutunlainen koti. Keskustan runsaat palvelut ovat vain muutaman kilometrin päässä.”
Solf (Sulva), Korsholma (Mustasaari)
Solf (Sulva) on idyllinen ja kasvava kylä Vaasan naapurikunnassa Korsholmassa (Mustasaaressa). Sulvan kirkonkylän, Munsmon ja Riimalan muodostamalla alueella on noin runsaat 1 700 asukasta, joista lähes 87 prosenttia on ruotsinkielisiä. Kunta tarjoaa asukkailleen ruotsinkielisen ala-asteopetuksen sekä päivähoidon. Sulvassa on myös terveysasema, kirjasto, pankki sekä monia kaupallisia palvelupisteitä. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat vuodelta 1786 oleva puukirkko, Stundarsin pohjalainen käsityöläiskylä ja ikivanhan meteoriittikraatterin päälle syntynyt Söderfjärdenin viljelyalue.
“Landsbygd men närä stan, finns all service man behöver. Ej så tät bebyggelse, mycket öppna landskap.”
“Kaunis ja näkemisen arvoinen ympäristö. Viehättävä maalaisidylli ja rauhallinen elinympäristö tarpeellisin palveluin. Monet tulisielut, loistava yhteishenki ja tekemisen ilo pitävät yllä kylän talkoohenkeä.”
“Moni lapsiperhe on valinnut Sulvan asuinpaikakseen. Tule tänne katsomaan niin ymmärrät!”
Kiviniemi, Haukipudas
Kiviniemen kylä sijaitsee Perämeren rannalla noin 20 kilometriä Oulusta pohjoiseen. Luonnonläheinen Kiviniemi on suosittu asuinalue, joka on kasvanut parin viime vuosikymmenen aikana muutaman sadan asukkaan kalastajakylästä liki 2 700 asukkaan taajamaksi – kirkonkylän jälkeen Haukiputaan kunnan toiseksi suurimmaksi kyläksi. Omakotivaltainen alue on vetänyt puoleensa luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta arvostavia lapsiperheitä. Työpaikat ovat Oulussa, lähipalvelut käsittävät toistaiseksi koulun, päiväkodin, kaupan ja joitain muita yrityksiä.
“Vanha kalasatama kalanmyyjineen yhdessä uuden veneilysataman kanssa ovat kylän yhteinen olohuone, jonne tullaan päiväkävelylle, ihailemaan auringonlaskua tai josta suunnataan talviselle hiihtoretkelle Perämeren jäälle.”
“Linja-autoyhteydet Ouluun ovat hyvät, niinpä ilman autoakin täällä pärjäisi. Kylässä toimii useita aktiivisia yhdistyksiä: asukas-, meripelastus- ja laituriyhdistys sekä veneilyseuroja – nuorille tarjolla on partiotoimintaa, pesäpalloa, joukkuevoimistelua, jalkapalloa…”
“Meren läheinen ja rauhallinen. Lähellä Oulua ja sen palveluita. Hyvä venesatama. Virpiniemen virkistyskeskus lähellä.”
Recent Comments